Edellisessä Kambodzan jutussa olimme Phnom Penhissa ja sitä ennen Kampotissa. Nyt tulimme pikkubussilla Phnom Penhista Siem Reapiin, joka tunnetaan parhaiten maailman suurimmasta temppelialueesta, Angkor Watista, ja sen ympärillä levittäytyvistä kymmenistä muista muinaisista temppeleistä ja rauniokaupungeista.
Olin yrittänyt kovasti ottaa selvää mahdollisuudesta kulkea Phnom Penhin ja Siem Reapin väli vesitse, koska olin nähnyt sellaisesta mainintoja joissain reissaajien kommenteissa netissä. Asia ei kuitenkaan selvinnyt vielä Suomessa millään. Paikan päällä sain tietää, että kyseiseen vuodenaikaan (helmikuun alku) veneellä kulkeminen on pois suljettu.
Pikkubussilla matka kesti viitisen tuntia. Phnom Penhissa meitä oli kuljettanut tuktukillaan ”Tom”, joka hoiti meille ystävänsä, toisen tuktuk-kuskin, Prosin, vastaan bussiasemalle Siem Reapissa. Hän oli luvatusti vastassa ja kuljetti meidät hotellillemme. Sovimme saman tien seuraavalle päivälle ilta-ajelun yhdelle temppelille katsomaan auringonlaskua.
* Kohti avaraa maailmaa -sivusto käyttää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Jos varaat jotain linkistäni, saan siitä pienen komission. Sinulle ei koidu siitä lisäkuluja eikä se vaikuta hankintasi loppusummaan. Kiitos kun tuet toimintaani.
Siem Reap – portti muinaisten temppeleiden maailmaan
Siem Reap on Kambodžan suosituin matkailukaupunki, jossa muinaisen historian ja nykypäivän tunnelma kietoutuvat toisiinsa. Se toimii porttina Angkorin temppelialueelle, mutta kaupungissa on paljon nähtävää myös ilman temppeliretkiä.
Siem Reapissa yhdistyvät ranskalaisvaikutteinen siirtomaa-arkkitehtuuri, vilkkaat yömarkkinat, tunnelmalliset kahvilat ja rauhalliset puistot. Päivisin kadut täyttyvät tuktukien äänestä ja matkailijoiden odottavasta innosta, iltaisin taas ravintoloiden valot ja torien tuoksut kutsuvat kulkijaa pysähtymään.
Auringonlasku Phnom Bakhengillä
Kuten olimme sopineet, meidät haettiin toisena iltana tuktukilla katsomaan auringonlaskua Phnom Bakhengin temppelille. Kuljettajana ei kuitenkaan ollut meidät bussiasemalta hakenut Pros, vaan hänen työntekijänsä. No, ei kai sillä ole väliä, kuka kuljettaa?
Phnom Bakheng on 900-luvulla rakennettu hindutemppeli. Se sijaitsee kukkulan huipulla, noin puolivälissä matkaa Angkor Watin ja Angkor Thomin (tunnetuimmat temppelit) välillä. Nousu ylös on mukava: leveä polku kiemurtelee metsän läpi, ja matkalla ohitamme muita kulkijoita ja maisemien kuvaajia.
Matkalla kukkulalle vilahti puiden välistä myös Baksei Chamkrong – pieni, pyramidimainen temppeli, joka rakennettiin myös jo 900-luvulla. Se kohoaa 12 metriä korkeana neljälle tasanteelle ja oli aikoinaan omistettu Shiva-jumalalle. Temppelin nimi tarkoittaa “lintua, joka suojaa siivillään”, ja liittyy legendaan, jossa jättiläislintu varjeli kuningasta sateelta.
Nykyisin Baksei Chamkrong on jäänyt helposti ohitettavaksi – se sijaitsee aivan Angkor Thomin eteläportin kupeessa, mutta suurin osa matkailijoista hurauttaa ohi huomaamatta sitä. Juuri siksi se voi olla kiehtova pysähdyspaikka, jos haluaa kokea hiljaisemman hetken temppelialueella.
Perillä Phnom Bakhengilla tunnelma oli kuitenkin enemmän markkinameininkiä kuin rauhallista auringonlaskun odotusta. Portaisiin sai jonottaa ja muutenkin kulkea jonossa temppelin tasoilla. Sää päätti myös pistää oman lusikkansa soppaan: taivas oli utuverhon peitossa, ja sen sijaan että olisimme nähneet dramaattisia värejä, katselimme kuinka harmaa taivas hiljalleen muuttui tummemmaksi, auringon ollessa vain kultainen pilvenreuna tai haalea laikku taivaanrannassa. Vaikka emme saaneet sitä täydellistä postikorttimaisemaa, kokemus oli silti osa matkaa – tällaisia hetkiä sattuu, ja ehkä juuri se tekee niistä muistettavia.
Angkor Botanical Garden - Hengähdystauko temppeleistä
Yövyimme Siem Reapissa viisi yötä. Kaksi päivistä kului Angkorin valtavalla temppelialueella, mutta kuvia ja tarinoita kertyi niin paljon, että palaan niihin erillisessä jutussa. Tässä kirjoituksessa haluan sen sijaan näyttää, mitä muuta Siem Reapissa voi kokea. Ensimmäisenä suuntaamme Angkor Botanical Gardeniin – rauhaisaan kasvien valtakuntaan, joka tarjosi kaivattua hengähdystä kuumuudesta ja kiviraunioiden keskeltä.
Angkor Botanical Garden yllätti meidät iloisesti. Puutarha avattiin vasta muutama vuosi sitten, ja se on Kambodžan ensimmäinen virallinen kasvitieteellinen puutarha. Noin 14 hehtaarin alueelle on istutettu yli 500 eri kasvilajia: lääkekasveja, mausteita, orkideoita ja trooppisia puita. Teemapuutarhoissa kasvit on merkitty selkein kyltein, ja alueella on helppo kuljeskella varjoisia polkuja pitkin.
Temppelialueiden kuumuuden ja tungoksen jälkeen puutarha tuntui todelliselta rauhan tyyssijalta. Kävelimme kaikessa rauhassa palmujen, auringonkukkien ja koristekasvien välissä ja pysähdyimme välillä penkeille varjoon lepäämään. Paikoin puutarha oli vielä keskeneräisen oloinen, mutta juuri se teki siitä rennon ja luonnonmukaisen.
Alueella on myös pieni eläimille varattu alue, jossa voi nähdä ankkoja ja strutseja sekä kiertää kilpikonnapuiston. Se ei ole mikään suuri nähtävyys, mutta toi mukavaa vaihtelua kasvien keskelle. Lopuksi pysähdyimme todella viihtyisään ja moderniin kahvilaan, jossa tarjottiin juomia ja pientä purtavaa – täydellinen tauko ennen paluuta Siem Reapin vilinään.
Vierailu on ilmainen, ja tänne kannattaa suunnata erityisesti silloin, kun kaipaa hengähdystaukoa Angkorin temppelikierroksilta. Olimme puutarhassa yli kaksi tuntia, ja olisin viihtynyt siellä kauemminkin, jos ilma ei olisi ollut niin hiostava. En ole koskaan missään ollut yhtä tukalassa kuumuudessa kuin Kambodzassa!
Tonlé Sap – UNESCO:n biosfäärialue ja miljoonien ihmisten ruokapöytä
Tonlé Sap on Kaakkois-Aasian suurin makeanveden järvi ja yksi Kambodžan tärkeimmistä elämänlähteistä. Sen vedenpinnan vuodenaikainen vaihtelu on poikkeuksellinen: sadekaudella Mekong-joki kääntää virtaussuunnan ja järvi paisuu jopa viisinkertaiseksi. Tämä luonnonilmiö tekee Tonlé Sapista valtavan ekosysteemin, joka ruokkii miljoonia kambodžalaisia ja tarjoaa elinympäristön sadoille kasvi- ja eläinlajeille. Ei siis ihme, että UNESCO nimesi alueen biosfäärialueeksi jo vuonna 1997.
Veneellä Phnom Penhistä Siem Reapiin – milloin se oikeasti onnistuu?
Kun mainitsin aiemmin yrittäneeni selvittää, pääseekö Phnom Penhistä vesitse Siem Reapiin, olin netistä löytänyt vain niukasti infoa — varsinkin tammi–helmikuun (kuiva kausi) olosuhteista. Paikan päällä kuulin, että tuona aikana matkalle ei todellakaan ollut mahdollisuutta: Tonlé Sap–järvellä ja Mekong-jokeen johtavalla vesireitillä ei ole riittävästi vettä veneilyyn.
Myös Mekong-jokiristeilyjen ohjelmissa huomautetaan, että kuivan kauden (noin joulukuusta elokuuhun) aikana vesireitti on liian matala, eikä tavallinen laiva tai vene pääse kulkemaan Siem Reapiin asti. Sen sijaan sateiden myötä vedenpinta nousee elokuun puolivälistä marraskuuhun jopa kymmenellä metrillä, ja silloin risteilyalukset voivat rantautua suoraan Siem Reapin satamaan.
Löysin Angkor Express Boat -palvelun, mutta ilmeisesti PP:n ja SR:n välinen liikenne näkyy sivustolla vain korkean veden kaudella. Lisäksi, Tara Boat tarjoaa ylellisemmän vaihtoehdon, johon sisältyy myös ateria ja kyyditys maitse Siem Reapin keskustaan, mutta tämäkin vaihtoehto näkyy vain korkean veden kaudella. Kummallakin on kyllä joitain muita retkiä tarjolla.
Mikäli olet ”oikeaan” aikaan matkustamassa Tonlé Sapia pitkin, useimpien veneiden lähtö tapahtuu Preah Sisowath Quayn matkustajaterminaalista Phnom Penhissä. Lienee parasta kysyä lippuja hotellilta tai paikalliselta matkatoimistolta.
Tonle Sap -järven retki – pahin veneajelu ikinä
Me halusimme nähdä kuuluisaa Tonle Sap -järveä, joten kuljettajamme vei meidät veneretkien lähtöpisteeseen. Lipunostopaikalta (liput 25 dollaria/hlö) oli vielä monta kilometriä pölyistä tietä rantaan, ja matka tuntui loputtoman pitkältä. Rannassa odotti rivi puisia, kapeita veneitä, joista yksi valittiin meille. Veneessä oli puiset koulutuolin näköiset istuimet, ja kuskimme hiljainen olemus ei luvannut kovin luottamusta herättävää matkaa.
Kun moottori käynnistyi, korvia huumaava meteli ja paksu bensankatku veivät kaiken huomion. Olimme kauhuissamme, ja ensimmäiset hetket kuluivat lähinnä miettiessä, miksi tähän retkeen piti ryhtyä. Vesi näytti samealta ja likaiselta, mutta sen varrella eli kokonainen kylä: paalujen varaan rakennetut talot, pyykit kuivumassa, lapset uimassa ja miehet kalassa kaulaansa myöten vedessä.
Vasta joenuomalta järvelle päästyämme olo hieman helpottui. Saimme nähdä leveämmät maisemat, mutta idylli särkyi, kun vene pysähtyi kelluvaan ravintolaan. Siellä olisi pitänyt syödä, ostaa matkamuistoja ja ihailla häkkiin suljettua krokotiilia – mikään näistä ei houkutellut.
Kaiken lisäksi palatessamme vene jumittui joen mutaan niin tiukasti, että kuljettaja joutui hyppäämään veteen ja ponnistelemaan kepin kanssa aika kauan ennen kuin vene irtosi ja voimme jatkaa matkaa. Lopulta ainoa hyvä puoli koko retkessä oli se, että näki Siem Reapin seudun elämää vedestä käsin. Kokemus oli kuitenkin niin raskas, että en voi suositella retkeä kenellekään.
Mikäli tämän järviretken kuitenkin haluaisi kokea, suosittelen vahvasti varaamaan sen *GetYourGuiden kautta. Silloin mukaan tulee englanninkielinen opas ja retki vie näkemään enemmän paikallista toimintaa, kyliä ja buddhalais-luostarin.
Mitä tehdä Siem Reapissa?
Tässä muutamia inspiroivia ja aitoja kohteita, jotka rikastuttavat Siem Reapin-matkaa:
1. Pub Street – Siem Reapin iltojen syke
Siem Reapin tunnetuin katu iltaisin on Pub Street. Sen kirkkaat valot, ravintolat, baarit ja katukeittiöt houkuttelevat matkailijoita ympäri maailman. Tarjolla on kaikkea perinteisistä khmer-ruoista kansainvälisiin burgereihin, ja katumyyjiltä voi kokeilla myös rohkeampia herkkuja – paistettuja heinäsirkkoja tai hämähäkkejä. Tunnelma on vilkas ja jopa kaoottinen, ja musiikki kantautuu ulos klubeilta pitkälle yöhön.
Meidän kohdalla katu ei ollut tärkein syy viettää iltaa Siem Reapissa, mutta sen kautta sai hyvän kuvan kaupungin energisestä puolesta. Jos kaipaa rauhallisempaa tunnelmaa, kannattaa suunnata hieman sivummalle pienempiin ravintoloihin ja kahviloihin, joita löytyy runsaasti lyhyen kävelymatkan päästä.
2. Paikallisten markkinat ja kävelykierros kaupungissa
Siem Reapin sydän on sen eloisa katuelämä ja autenttiset markkinat. Old Market (Psar Chaa) on paikka, jossa paikalliset myyjät purkavat tuoreet hedelmät, mausteet, ravintolatarvikkeet — ja voit myös maistaa erikoisuuksia, kuten paistettuja hyönteisiä. Pub Streetin kyljessä sijaitseva Iltamarkkinat ja Made in Cambodia Market puolestaan ovat täydellisiä paikkoja napata matkamuistoja ja kokea aitoa toritunnelmaa.
Kaupungin sisäinen kävelykierros (itse tai *opastettuna) paljastaa siirtomaa-arkkitehtuuria, temppeliravintoloita ja vartioimattomia pyhäkköjä, kuten Wat Preah Prom Rath ja Wat Bo sekä Royal Independence Gardens – jotka tarjoavat kauniin, vihreän taukopaikan.
3. Kulttuuri ja käsityöt
Artisans Angkor – voit seurata silkintekijöiden tekemää työtä ja nähdä koko perinteisen prosessin mulperipuiden kasvatuksesta valmiisiin tuotteisiin.
Lotus Silk Farm – eettinen ja ekologinen kokemus, jossa tutustut lootuskuidun muutokseen silkkikankaaksi.
Khmer Ceramics & Fine Arts Centre – jälleen elvytetty perinteinen savityöpaja, jossa voi kokeilla itsekin potterointia.
4. Luontokohteita ja aktiviteetteja
*Phnom Kulen National Park – vehreä kansallispuisto vesiputouksineen ja pyhine kalliokaiverruksineen, suosittu päiväretkikohde Siem Reapista.
Banteay Srey Butterfly Centre – Kaakkois-Aasian suurin sisäperhospuutarha, rauhoittava vierailukohde etenkin sadekaudella, jolloin perhosia on runsaasti.
5. Elävän kulttuurin elämyksiä
Phare Circus – yhdistää kambodžalaisen tarinankerronnan sirkusesityksiin, musiikkiin ja nykyaikaiseen tanssiin. Phare Circus toimii paitsi viihdyttävänä esityksenä myös sosiaalisen hyvän edistämiseksi – sen tuotot tukevat paikallisia nuoria ja taideopetusta.
6. Ruokailuelämyksiä
Meillä oli sikäli erikoinen ja voisi sanoa onnistunutkin kokemus Siem Reapissa ruuan suhteen, koska hotellimme naapurissa oli The Muffin Man -kahvila, jonne satuimme menemään hotellin suosituksesta heti sinne tultuamme. Olin hyvin ennakkoluuloinen kahvilaa kohtaan sen nimen perusteella, koska emme koskaan syö mitään leivonnaisia.
The Muffin Man osoittautui kuitenkin perhekahvilaksi (myös vauva oli mukana töissä), jossa kaikki mitä söin, oli oikein maistuvaa! On todella harvinaista, että olen tyytyväinen syömiini ruokiin reissussa, joten sanoisin kahvilaa varsinaiseksi helmeksi. Kokeilin kaksi eri toastia, linssisalaattia ja kikhernefrittatat, kaikki erinomaisia vaihtoehtoja. Lisäksi kaiken sai gluteenittomana.
Jos kuitenkin syöminen yhdessä ja samassa paikassa tuntuu matkustaessa hölmöltä, osallistu *food tourille tai kokeile katukeittiön makuja Pub Streetilla. Siellä saat herkut heti tiskiin, mutta jos etsit jotain aitoa ja vähän toisenlaista tunnelmaa, kannattaa pyöräillä tai mennä tuktukilla Preah Dak -kylään. Saat maistettavaksesi grillattua possua ja hapanta makkaraa Perhok-kastikkeen kera, tutkia paikallismarkkinoita ja jopa osallistua ruoanlaittokurssille — kaikki paikallisten kanssa, ilman turistikitsch-jälkimakua.
Vielä yksi vinkki!
Törmäsin tähän kahvilaan vasta aivan viime päivinä instagramissa. Fern Cafe näyttää todella kuvaukselliselta paikalta, ja kahvikin on ilmeisesti maukasta: ”Fern Cafe on ylpeä voidessaan hankkia korkealaatuisia papuja paikallisilta tiloilta ja kansainvälisiltä toimittajilta varmistaen, että jokainen juoma on maukas ja raikas. Niille, jotka pitävät jostain kevyemmästä, ruokalistalla on myös valikoima virkistäviä smoothieita, tuoremehuja ja yrttiteetä, joten se on monipuolinen valinta jokaiseen makuun.”
Kahvilan linkistä pääsee instagramiin katsomaan kuvia ja lisää tietoa löytyy tästä. Samalta sivustolta löytyy lisää tekemistä Siem Reapiin!
Hotellisuositukset Siem Reapiin
Siem Reapissa voit majoittua käsittämättömän edullisesti ja mukavasti. Meidän hotellimme Siem Reapissa oli *Homewood Hotel by Seuya Hotel, josta ei ole moitteen sanaa. Hinta-laatusuhde oli aivan loistava, alle 30 €/yö. Jos pitäisi löytää negatiivista, niin aamupalavaihtoehdoissa olisi voinut olla lisää valinnan varaa omaa ruokavaliotani ajatellen. Hotellissa on kaksi uima-allasta; ”naapurin” (jossa on ravintola/kahvila?) pieni allas ja katolla toinen. Näissä oli välillä tungosta, mutta välillä taas ei ketään.
Todellinen budjettimatkailija löytää kaupungista yösijan *Agodasta alkaen 3 €/yö! Parinkympin majoituksia on vaikka kuinka paljon, ja nyt ei puhuta hostelleista vaan hotelleista. Kaupungin keskustasta löytyy toinen toistaan hienompia hotelleja uskomattomaan hintaan.
En siis pysty tällä kertaa antamaan suosituksia muuten kuin kehottamalla tutkimaan laajaa tarjontaa Agodasta. Jos haluaa maksaa enemmän, löytyy aivan varmasti sellaisiakin vaihtoehtoja 😁 Oma hotellimme oli loistavalla paikalla: lyhyt kävelymatka Pub Streetille ja markkinoille, mutta täysin rauhassa.
Kohti avaraa maailmaa Hotellit-sivulta löydät hakulomakkeet niin Booking.comin ja Agodan tarjonnasta.
Siem Reap iltaisin
Päivän kuumuuden jälkeen Siem Reap herää kunnolla eloon vasta iltaisin. Kaupungin sydän on jo moneen kertaan mainittu Pub Street, jonka kirkkaat valot, katukeittiöt ja loputon musiikin pauhu houkuttelevat matkailijoita. Tunnelma on riehakas ja turistinen, mutta tarjoaa hyvän katsauksen siihen, miten monikulttuurinen kohtaamispaikka Siem Reapista on tullut.
Jos haluaa rauhallisempaa iltameininkiä, kannattaa suunnata hieman sivummalle. Yömarkkinoilla voi kierrellä tuliaisia etsien ja maistella paikallisia ruokia, ja vanhan kaupungin kaduilta löytyy viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Meille iltakävelyt olivat mukava vastapaino päivän kuumuudelle ja retkien rasitukselle – eikä kaupungin valojen ja ihmisten vilinää voinut olla ihailematta.
Siem Reap taitaa olla ainoita paikkoja, jossa todellakin olemme kulkeneet iltaisin ulkona ihan huvin vuoksi. Vaikka Pub Street vilkkuvine valoineen oli aika pöyristyttävä kokemus (se siis saattaa olla yöelämässä viihtyvälle oikein hyvä lisä kaupunkiin), Night Market veti meitä puoleensa antiikkiliikkeineen.
Kaupunkia halkova joki ja sen yli kaartuvat sillat luovat illalla aivan oman tunnelmansa. Joen rannalla sijaitseva suuri vesiratas on yksi kaupungin tunnusmerkkejä, ja sen vierellä voi istahtaa hetkeksi katsomaan, kuinka aurinko laskee ja sytyttää valot keskustaan.
Eipä kuulostanut houkuttelevalta tuo teidän kokemus Tonle Sap-järviretkestä. Mutta Siem Reap vaikuttaa mielenkiintoiselta kohteelta. Itselleni ihan tuntematonta aluetta matkailun näkökulmasta, mutta miksipä ei joskus voisi ajatella matkaa tuonne.
Kiitos Virpi. Juu, ei ollut mieltäylentävää kamalassa metelissä ja hajussa lähteä veneretkelle. Olisi pitänyt tehdä paremmin kotiläksyt ennen matkaa 😉
Ihania kuvia! Eniten odotin kilpikonnapuiston kuvia – onneksi sellainenkin oli kuvien joukossa. Tuo vesireitti olisi kieltämättä kiinnostava.
Kiitos, Maria! Vesireitti olisi voinut olla kiinnostava jos olisi tajunnut ottaa retken jotain muuta kautta. Tai olihan se noinkin, mutta oli vähän liikaa häiriötekijöitä.
Kivan näköinen tuo teidän hotelli. Kambodza on meillä vielä käymättä kokonaan, joten luen aina mielelläni juttuja sieltä ja kerään vinkkejä. Olen haaveillut siellä käymisestä jo todella pitkään, joten ehkä pitäisi vaan ottaa ja varata sekin reissu. Mutta on niin monta paikkaa missä pitäisiä käydä…
Paula, tuo on niin totta, että kun on monta paikkaa mihin pitäisi päästä… Itse olen jo siinä iässä, että pitää aika tarkkaan harkita minne menee, koska joka paikkaan ei vain voi ehtiä. Siem Reapissa oli kyllä paljon kivoja ja edullisia hotelleja ihan kaupungin alueella.
Tätä lukiessani tajusin, että mulla ei ole itse Siem Reapistä mitään muistikuvia. Tiedän, että olen siellä vähän reilut 20 vuotta sitten käynyt, kun olen käynyt Angkor Watissa. Temppelialueen muistan hyvin, se siis selkeästi teki vaikutuksen, mutta ilmeisesti itse kaupunki ei. Tuo veneretki tosiaan kuulosti aika ikävältä, mutta todella mielenkiintoisia nuo kuvat järven rannalla olevista taloista. Näkee hyvin, että veden pinnan tasossa on hurjasti vaihtelua!
Kiitos kommentista, Pauliina. Yleensähän Siem Reapissa käydään vain katsastamassa temppeleitä ja itse kaupunki ei niin kiinnostakaan. Meistä siellä oli kyllä ihan mukava kävellä iltaisin ”mestoille” ja muutenkin tutkia kaupunkia. Veden pinnan suuri vaihtelu tuli itsellekin hiukan yllätyksenä, oikeastaan vasta kotona kun tutkin asiaa tarkemmin. Tästä ja kaikesta muusta olisi päässyt paremmin perille, jos olisi ottanut vaikka GetYourGuiden retken.
No olipas hankala matka järvelle. Ehkä tosiaan kannattaisi käyttää GetYourGuiden palveluita.
Ruoka näyttää kyllä herkulliselta eikä majoituksessakaan liene vikaa.
Kiitos, Terhi! Paremmin olisi tosiaan voinut miettiä sen järviretken. Mr Muffinin ruuat on jääneet mieleen, muita syömisiä en muista ollenkaan!
Kiva kuulla mitä muuta Siem Reap tarjoaa kuin temppeleitä, vaikka itsekin niitä kävisin varmasti ensimmäisenä katsomassa. Järviretki ei kuulostanut niin houkuttelevalta, vaikka autenttinen varmasti olikin.
Kiitos Merja. Järviretki olisi voinut olla paljon mukavampi, kannattaa tosiaan ottaa vaikka GetYourGuiden kautta.
Amazoniassa on ollut minulla ehkä kaikkein tukahduttavin kuumuus, mutta kyllä Intiakin oli sietämätön. Viettäisin kuitenkin aikaa ankkojen kanssa. Ankat on parasta seuraa.
Järvi vaikutti kyllä olevan omanlaisensa kokemus ja vertaan lähinnä siihen, mitä olen kokenut Amazoniassa.
Kiitos Stacy, meistä ei Intia tuntunut yhtään niin kuumalta kuin Kambodza. Pelkästään seistessä hiki vaan valui noroina…
Ehkäpä lyhyellä, taisi olla 3 päivää, pysähdyksellä Siam Reapissä matkatoimiston osaaminen oli paikallaan, sillä esimerkiksi retkestämme Tonle Sap -järvelle minulle jäi vaan ihan mukavia muistoja, ei ollut häkissä olevia krokotiileja tai minkäänlaista tyrkyttämistä. Tai ehkä ne olivat alueella, mutta ne jotenkin kierrettiin.
Angkor Watin retketkin sujuivat hyvin, vain auringonnousuretken järjestimme itse hotellin avustamana, eli käytännössä hommasi aamuyöhön meille tuktukin (ja miniaamiaisen). Toki kaikki tapaa lopulta järjestyä itsekin asioista selvää ottaen, mutta silloin on tosiaan hyvä olla enemmän aikaa, myös ”hukkapäiville”.
Kiitos, Pirkko. Ehkä en ehtinyt ottaa asioista selvää ennen Siem Reapia, tai kuvittelin että kaikki aika menisi temppeleillä… Mitä ei sitten jaksettukaan. Ei meillekään mitään tyrkytetty. Kelluva ravintola kuului tämän ”retkijärjestäjän” ohjelmaan ilmeisesti, siitä ei tiedotettu eikä meiltä kysytty mitä halutaan. Venekuski ei puhunut mitään, hoiti ainoastaan (raskasta) hommaansa, varmaan käsittämättömän pienellä korvauksella. Mutta, ehkä tämä oli jälkikäteen ajatellen aika rikas kokemus ja näimme todellisuutta, emme turistiretkeä. Emme vain olisi välttämättä halunneet maksaa 50 dollaria siitä kokemuksesta.
Laitoin ylös mm kahvilasuosituksen. Toivottavasti Thaimaan raja on auki joulukuussa, niin ei tarvitse muuttaa suunnitelmia ja jää tämä välistä.
Kiitos, Mari. Toivotaan, että pääset! Tykättiin sekä Kampotista, Phnom Penhista että Siem Reapista, kunnes alkoi mennä maku tiettyihin juttuihin.
Siem Reap kaupunki oli ihan kiva vaikkakin turistinen paikka, varsinkin Pub Street jonka pari kertaa läpi käveltyäni totesin että eiköhän tämä riitä – vähän sama fiilis kuin Bangkokissa Khao San roadilla. Siellä törmäsin myös Happy Pitsaan, jossa olisi ollut marihuanaa oreganon tilalla. En maistanut.
.
Tongle Sap järvellä kävin myös, mutta hieman etelään (tunti?) Siem Reapista. Rannoille kuivumaan nostetut pienet kalat toivat aika etovaa tuoksua kylään, mutta onneksi järvellä niistä pääsi eroon. Meillä hajosi tuollainen vene keskellä järveä ja sitten sitä ”korjattiin” parikymmentä minuuttia — ihan kiva retki, mutta hieman kaoottista.
Kiitos näistä jaetuista kokemusista, Jani! On kyllä hiukan sekavaa ja alkeellista toimintaa, eikä koskaan voi tietää, mitä tapahtuu… Mutta ehkä se on se suola näillä reissuilla 😁
Tuollainen vehreä puutarha, johon pääsee pois ihmisvilinää, on aivan ihana. Nuo Phnom Bakhengin turistimäärät näyttivät siltä, että itsekin olisin kaivannut luonnonrauhaa temppelikäynnin jälkeen. Itseäni häiritsi vain mainintasi, että puutarhassa pidetään myös strutseja. Niitä tarhataan Suomessakin. Itseäni aina mietityttää, kun lukemani perusteella koiraan (kuten kuvassasi näytti olevan) reviiri on 2-20 neliökilometriä.
Kuten sinulle, myös minullekin Tonle Sap -veneretken turistipysähdys ravintolaan olisi ollut kauhistus.
Kiitokset, kun kerroit, miten pääsee Phnom Penhistä vesitse Siem Reapiin. Joskus asioita on hankala selvittää Suomesta käsin. Tuo olisi hieno tapa siirtyä paikkojen välillä. Kaiken kaikkiaan varsin paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa Siam Reapissa tuntuu olevan. Viihtyisin varmasti ja tästä saa kattavan koosteen kaupunkiin.
Kiitos, Marika! Juu, eipä tullut mieleen etukäteen, että puutarhassa olisi strutseja ja muita eläimiä. Itselläni ei ole käsitystä eläinten reviireistä jne, kun en niihin syventynyt enkä ole halunnut mihinkään safareille esimerkiksi Sri Lankassa, koska ei voi tietää taustoja eikä käytäntöjä, häiritäänkö niillä eläimiä. Olen siis jättänyt välistä. Kelluvan ravintolan Krokotiilia emme käyneet katsomassa ja tieto sen olemassa olosta vei maun koko paikasta.