Tämä artikkeli on päivitetty alkuperäisestä Kodintuntu-blogspot-artikkelista.
Aloitan tällä kertaa matkan yhteenvedosta ja palaan myöhemmin tarkemmin matkan yksityiskohtiin. Olimme myös vuonna 2019 Sri Lankassa kaksi viikkoa, ja nyt pyrimme näkemään tietenkin eri kohteita kuin silloin. Artikkelin lopussa on linkit edellisen vuoden matkan juttuihin.
Sri Lankan matkasuunnitelma
Alkumatkalla toimimme samoin kuin viime vuonna, eli yövyimme lähinpänä lentokenttää olevassa kaupungissa, Negombossa. Otimme sekä ensimmäiseksi että viimeiseksi majapaikaksi todella edullisen majoituksen, jonka hintaan kuului myös lentokenttäkuljetukset.
Päivitys: Tämä *Optimum Residencies toimii edelleen, ja voin todellakin suositella sitä mikäli haluaa majoittua edullisesti lentokentän lähellä eikä kaipaa luxusta. Paikka tarjoaa aamiaista (ja ainakin illallista), siihen kuuluu viereisen rakennuksen edessä olevan uima-altaan käyttö sekä piha-alue oleskeluun.
*(Sisältää affiliate-linkin, jota klikkaamalla pääset katsomaan majoituksen tiedot. Varatessasi majoituksen saan siitä pienen komission. Sinulle se ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia.)
Reittimme oli tällä kertaa Negombo – Colombo (vain asema) – Anuradhapura – Habarana – Sigiriya – Dambulla – Kandy – Colombo (vain asema) – Bentota – ja takaisin Negomboon.
Helpoin ja nopein (ja kallein) tapa matkata Sri Lankassa on vuokrata auto kuljettajineen. Me olemme tehneet niin vain kerran, viime vuonna välille Ella (keskellä keskistä vuoristoa) – Tangalle (aivan saaren etelärannikolla).
Negombosta eteenpäin
Negombosta ei suoraan pääse mihinkään julkisilla, vaan täytyy kulkea pääkaupungin, Colombon, kautta. Jos ei ole tiukka budjetti, kannattaa neuvotella majapaikan päällikön kanssa sopiva diili taksikuljetuksesta sinne. (Tai suoraan seuraavaan etappiin).
Itse suuntasimme toisena aamuna majapaikan kuljetuksella bussiasemalle ja sieltä bussilla Colomboon, jossa vaihdoimme junaan suuntana Anuradhapura. Bussilla ja junalla matkustaminen on Sri Lankassa todella halpaa. Lippujen saaminen ei kylläkään ole aivan yksinkertaista, yleensä koskaan, meille turisteille.
Meille kerrottiin asemalla, että junaamme on paikkoja vain ensimmäiseen luokkaan, joten sinne oli liput ostettava. (Olin netistä katsonut, että tässä junassa on vain 2. ja 3. luokka??) Nämä olivat kalleimmat liput koskaan, 2400 rupiaa (12 euroa). En ymmärrä, onko tämä turistien rokottaminen täysin virallista? Saimme kuitenkin ihan viralliset liput, joissa näkyi summa. Sri Lankassa kerätään asemilla junasta poistuessa liput takaisin, eli ne täytyy muistaa säilyttää matkan ajan.
Bussilla Sri Lankassa
Mielestäni (ja varsinkin miehen mielestä) tällä matkalla reissasimme ihan liikaa. Oli todella paljon tuktukia, junaa ja bussia. Viime vuonnahan emme käyttäneet bussia ollenkaan. Se pelotti!
Bussikokemuksen jälkeen täytyy sanoa, että tarvitsisin kotiin srilanka-bussi-simulaattorin saattamaan itseni uneen välillä… Kun on ”sopivan” lähellä ja lämpöisästi vieraan ihmisen kyljessä, bussi keikkuu hullun lailla, etkä näe yhtään ulos, musiikkina vähintään puoli tuntia samaa sopivasti jankuttavaa biisiä… Voi pojat, kyllä unettaa!
Olin lukenut Sri Lankan busseista toisten matkakertomuksista, mutta en ymmärtänyt, mikä on käytäväpaikka, ennen kuin näin omin silmin. Bussiin tullessa meidät päästettiin viimeisille vapaana oleville paikoille bussin takaosaan. Sen jälkeen käytävälle pyöräytettiin penkkien sivusta toinen penkki.
Matkan maksaminen tapahtui niin, että rahastatajalle viittilöitiin sormin, montako lippua halutaan ostaa. Sen jälkeen raha kulkeutui kanssamatkustajien käsien kautta hänelle bussin etuosaan ja vastaavasti takaisin palautui mahdolliset vaihtorahat ja liput. Kätevää. Ei pidä tehdä ongelmaa yksinkertaisista asioista.
Anuradhapura, Habarana, Sigiriya, Dambulla...
Nyt kun olen netissä matkoja suunnitellessani noin puolentoista vuoden ajan tutustunut Sri Lankaan ja sen eri alueisiin, kaupunkeihin, nähtävyyksiin, juniin, busseihin, rantoihin, temppeleihin, välimatkoihin… Niin täytyy sanoa, että paikkojen nimet jäävät minulle ikään kuin mantroina alitajuntaan. Yöllä herätessä tulee heti mieleen: MIHINTALE! ANURADHAPURA! PALUGASWEWA! tai joku muu vastaava paikannimi… Tästä syystä kuitenkin tiedän paikallisten kanssa jutellessa, mistä paikasta puhutaan. Toisin kuin mieheni, joka vain seuraa perässä, eikä tiedä koskaan missä ollaan, mistä tultiin ja mihin ollaan menossa 🙂
Päädyimme siis junalla Anuradhapuraan, jossa olimme kaksi yötä. Näiden öiden välinen päivä oli tiistai, eli juuri se päivä kun Archaelogical Museum on kiinni. Tämä museo on paikka, josta voi ostaa Cultural Heritage Passin. Ja tämä museokortti taas vaaditaan suureen osaan maailman perintökohteena oleviin nähtävyyksiin, joten ne meillä jäi näkemättä! En siis ollut ottanut tarpeeksi selvää asioista etukäteen, huolimatonta! Mukavaa ja antoisaa meillä oli Anuradhapurassa silti. Kiipesimme portaita ja kallioita, tutustuimme huippumukavaan tuktuk-kuskiin, raunioihin, temppeleihin ja pariin oppaaseen.
Anuradhapurasta siirryimme Habaranaan, jossa olimme myös kaksi yötä. Olin ajatellut, että täältä käsin olisi helppo käydä safari, Sigiriya (maan kuuluisin nähtävyys) ja Dambullan luolatemppeli (toinen erittäin kuuluisa nähtävyys). Habarana oli aika turha paikka jälkikäteen ajatellen, koska emme halunneetkaan mennä safarille eläimiä häiritsemään. Toisaalta, täällä rentouduttiin altaalla ihan kivasti.
Safarin jäädessä pois suunnitelmista, vaihdoin Habaranan majoituksen kolmesta yöstä kahdeksi ja yövyimme Sigiriyan Leijonakalliolle kiipeämisen jälkeen lähimaastossa eli Sigiriyassa, siirtyen seuraavana päivänä ensin tuktukilla Dambullaan katsastamaan sen temppeli ja sieltä bussilla Kandyyn keskelle Sri Lankaa.
Tuktuk-kuski odotti tavaroiden kanssa Dambullassa sen aikaa kun olimme temppelissä ja vei meidät sitten bussipysäkille. Virhe! Siitä oli mahdotonta päästä bussiin, koska bussit ovat niin täynnä että monetkaan eivät huoli turisteja matkatavaroineen pysäkiltä kyytiin. Jouduimme ottamaan toisen tuktukin joka vei meidät bussiasemalle.
Kandyssa olimme kaksi yötä, kuten edellisenä vuonnakin. Emme kaivanneet nähtävyyksiä tällä kertaa, kävimme vain antiikkiliikkeessä ja laukkuostoksilla.
Kandyssa junan lähtöä Colomboon odotellessa seurasin mielenkiinnolla, kun kaksi sähkö?miestä asensi aseman katolle värivaloja. Työkalupakkina oli haalariasuun sointuva pahvilaatikko, johon oli tehty reiät hantaakia varten. Kätevää jälleen.
Saimme ostettua liput suoraan Bentotaan (vaihto Colombossa) ja ne olivat huomattavasti halvemmat kuin edelliset junaliput. Jos junalipun hinta tuntuu ylittävän normin (nämä voi tarkistaa netissä, vaikka tästä sivustosta, josta löytyy paljon informaatiota), niin kannattaa laittaa joku paikallinen, esim. tuktuk-kuski, ostamaan liput. Yleensä ihmiset Sri Lankassa auttavat mielellään kaikissa asioissa. Olemme kohdanneet kylmäkiskoisuutta vain rautatieasemilla ja lentokentällä viranomaisten toimesta.
Bentota - rentoutumaan
Kandysta matkustimme sitten viimein kunnolla rentoutumaan Bentotaan maan länsirannikolle. Tässä kohtaa suunnitelmat eivät menneet ihan nappiin, tarkoitetusta nelipäiväisestä rauhoittumisesta valitsemassamme majoituksessa ei tullutkaan täydellistä, vaan jouduimme vaihtamaan vielä hotellia.
Bentotassa kävimme ihanassa Brief Gardenissa, joka on arkkitehti Bevis Bawan lomapaikka ja puutarha. Viime vuonna tutustuimme hänen veljensä, Geoffrey Bawan vastaavaan paikkaan, Lunugangaan. Näihin veljesten itselleen suunnittelemiin paratiiseihin olen vallan ihastunut (vaikka veljekset olivat aikamoisia playboyta ja ties mitä…) Olen kirjoittanut Lunugangasta Kodintunnun blogiin.
Kävimme myös toisen kuuluisan miehen, Mudaliyar Don Arthur de Silva Wijesinghe Siriwardenan, itselleen 1900-luvun alussa rakennuttamassa palatsissa. Tämä Richmond Castle sijaitsee parikymmentä kilometria Bentotasta pohjoiseen. Veneajelu Bentota-joella kuului myös matkaohjelmaan.
Bentotasta lähdimme hotellimme takana sijaitsevalta asemalta Colombon kautta Negomboon. Juna oli yli tunnin myöhässä. Yleensä junat ovat sattuneet? olemaan yllättävän hyvin ajassa, kun olemme matkustaneet Sri Lankassa. Colombossa hyppäsimme paikallisjunaan, joka oli niin täysi, että saimme seistä koko 37 km matkan reppu selässä pitäen jaloilla matkalaukkua pystyssä. Matka kesti yli kaksi tuntia.
Viimeinen varsinainen yöpyminen Negombossa oli varattu matkamme kalleimpaan paikkaan. Se olikin varsin mukava kokemus. Edellisvuoden terrori-iskujen takia Sri Lanka kärsi turistikadosta ja se näkyi tämänkin hotellin hinnoissa, kuten myös aivan erilaisesta innokkuudesta markkinapaikoilla myyjien toimesta. Nyt (2024) kun katsoin tämän * Villa Kapurun sivustoja, yllätyin huoneen hinnasta. Tyylikkäästi sisustetun, uima-altaallisen pikkuhotellin huone on vain 27 € aamiaisen kanssa!
Aamulla siirryimme samaan majoituspaikkaan kuin tullessamme Sri Lankaan. Siellä pääsimme altaalle, syömään, lepäämään, pakkaamaan ja sitten yöllä vielä samaan hintaan kuuluvalla kuljetuksella lentokentälle. Emme siis ehtineet täällä nukkumaan. Olisin kyllä voinut jäädä. Melkein joka paikkaan. Anuradhapurasta jäi paljon kokematta. Tämän vuoden Bentotan maisemat olivat aivan erilaiset kuin viime vuonna. Ja niin paljon vielä näkemättä tästä maasta.
Vuoden 2019 Sri Lankan matkan vaiheista pääset lukemaan alla olevista linkeistä.
- All Posts
- Espanja
- Intia
- Italia
- Kambodza
- Kap Verde
- Kreikka
- Kroatia
- Matkat
- Matkustus
- Montenegro
- Näyttelyt
- Sri Lanka
- Suomi
- Thaimaa
- Viro
Olimme talvilomalla tammi-helmikuun vaihteessa Sri Lankassa kaksi viikkoa. Kokemusta ja kuvia kerääntyi niin paljon, että vaatii varmastikin monta kirjoitusrupeamaa ja…
Artikkeli on siirretty ja päivitetty maaliskuussa 2022 osoitteesta kodintuntu.blogspot.com. Saavuimme Sri Lankaan 3,5 tunnin aikaerolla Suomeen. Täällä oli siis myöhäinen iltapäivä,…
Ennen Sri Lankaan lähtöä olimme varanneet seitsemään paikkaan majoituksen ja liput yhdelle junaosuudelle, Kandysta Ellaan. Tämä varaamamme reitti kulkee maan…
Kandyssa viivyimme vain yhden yön verran. Päivällä olimme vierailleet Royal Botanical Gardenissa. Meillä oli ollut varsinainen seikkailu saada liput tälle…
Olimme matkanneet Sri Lankassa junalla Colombosta Kandyyn, jossa olimme vain yhden yön. Seikkailua siellä kuitenkin riitti, ja siitä olen kirjoittanut…
Matkamme Sri Lankassa oli edennyt Negombon ja Kandyn kautta Ellaan, jossa olimme kauniin junamatkan jälkeen kolme yötä. Hiukan haikeina hyvästelimme…
Tämä artikkeli on päivitetty blogspot-alustalta tähän blogiin 21.4.2023. Sri Lankan eteläisessä rantakaupungissa Tangallessa majoittuessamme olimme sopineet viereisen ravintolan pitäjien järjestämän…
Tämä artikkeli on päivitetty 18.7.2023 alkuperäisestä blogspot-artikkelista. Pahoittelen kuvien surkeaa laatua, en muista oliko minulla mukana joku huono kamera, jota…
Tämä artikkeli on päivitetty 29.7.2023 alkuperäisestä blogspot-artikkelista. Kuvat ovat edelleen surkeita. (*Artikkeli sisältää affiliate-linkkejä. Varaaminen linkin kautta ei maksa sinulle…
Näyttää siltä, että olette päässeet näkemään maata monipuolisesti ja myös vilauksia paikallisesta elämästä. Matkustaminen varmasti hidasta tuolla, mutta se on varmasti osa elämystä 🙂
Kiitos, Sarianne. Nykyään ehkä matkustetaan nopeammin. Olen silti tyytyväinen noihin kokemuksiin. Minulla on vähän ristiriitainen ajatus matkustamisesta aina helpoimman kautta, nuolaista ikäänkuin kermat päältä 🙂
Ihana Sri Lanka <3 mikäli jos ja kun palaan vielä Sri Lankaan, niin todennäköisesti tulis itsekin tehtyä tuollainen lenkki pohjoiseen ja sitten takaisin rannikolle ihanille rannoille! Matkustaminen on tuolla kyllä oma elämyksensä, puoliso tosin ei nauttinut lainkaan istua tuntikausia kävelyvauhtia kulkevan junan kyydissä 😀
Sittenhän meillä on samantyyppistä ominaisuutta puolisoissa. Meillä keskustellaan aina, onko pakko matkustaessa koko ajan matkustaa, voisiko joskus vain olla. Vaikka itsestänikin tuntuu, että pitäisi välillä vain levätä, niin sitten tulee olo, että ei näe mitään.
Bussissa näyttää olevan tunnelmaa. 🙂 Aika hauska tuo prosessi miten maksu menee rahastajalle ja lippu vastaavasti tulee ”paluupostissa”. Oliko julkisilla kulkeminen hidasta?
Merja, oli se hidasta. Junahan suorastaan matelee niillä maailman kauneimmilla reiteillä… 😁 En enää muista kauanko nuo matkat kesti, paitsi viimeinen junamatka ilman istumapaikkoja kesti ikuisuuden.
Mainitsit, että helpoin ja kallein tapa on ottaa auto ja kuski. Ehkä julkisilla liikkuessa vähän säästäisi, mutta kyllä siinä, aivan ilmeisesti, hermot menisi 🙂 Pisteet sille, että olet tullut tarttuneeksi vanhaan matkaan ja kirjoittanut siitä. Minun on vaikea motivoida itseäni jo parin kuukauden päästäkin, mitä sitä vanhoja, kun uudet suunnitelmat houkuttelevat enemmän …
Kiitos Pirkko, muistelen että tästä vanhojen asioiden kaivelemisesta on ennenkin puhuttu 🙂 Itsellä jää jotenkin harmittamaan kirjoittamattomat jutut. Pitäisi ehkä laskea mitä olemme säästäneet Sri Lankassa julkisilla kulkien. Jos ei ole rahaa ja haluaa matkustaa, niin on vain otettava lusikka kauniiseen käteen…
Sen verran olisin mukavuudenhaluinen, että kuski ilman muuta tarvitaan. Hänen odottaisi myös kertovan hiukan oppaana asioit matkalla. Privaatti kuljetus olisi luksustakin. Melkoiselta seikkailulta kuulostaa tuo.
Niin, kuskissa saisi oppaan ainakin osittain mukaan 🙂 Olemme matkanneet niin pienellä budjetilla, että ei edes harkittu taksia ja kuljettajaa.
Muakin yllätti julkiset! Mutta aika kiva 🙂 Itsellä Sri Lanka on vielä käymättä. Ehkä vielä joskus 🙂
Olemme tottuneet matkoilla kulkemaan julkisilla. Kotona ei juuri koskaan.
Minulle ei tuollaiset paikannimimantrat kyllä mieleen jäisi.. Sri Lankan matkan korona perui minulta. Haluaisin mennä kovin!
Mari, alapa suunnitella Sri Lankan matkaa! Kyllä kannattaa mennä. Itseänikin houkuttaisi taas, mutta kun on niin paljon muutakin vielä näkemättä.
En muistanutkaan, että matkustitte julkisilla. Meillä oli matkallamme kuski ja koimme sen käteväksi. Näytti se julkisillakin kuitenkin ihan hyvin menevän. Paljon oli samoja kohteita kuin meillä, rannat tosin jätettiin lyhyitä pysähdyksiä lukuun ottamatta väliin. Monipuolinen maa!
Joo, monet ovat ottaneet auton ja kuskin. Meillä on ollut enemmän sellaista budjettimatkailua nämä Sri Lankassa käynnit.