Matkustin huhtikuun lopulla kahden tuntemattoman uuden ystävän kanssa Espanjaan etsimään taloa itselleni loma-asunnoksi. Alkumatkasta ja kahdesta espanjalaisesta kylästä/kaupungista jo kirjoitinkin. Olimme kolme yötä Nerjassa ja kolme Aguadulcessa käyden kuitenkin ajelemassa hienoissa maisemissa ja tutustumassa lähiseudun kyliin. Muutaman myytävänä olevan kohteen kävimme katsomassa ulkoapäin.
Viñuela
Viñuelaan olin sopinut oikean näytön kiinteistönvälittäjän kanssa. Kyseessä oli pieni talo, jossa oli myös muokattavissa oleva piha-alue. Talo olisi kokonaan remontoitava puutarhan perustamisen lisäksi. Minuahan ei tällaiset projektit koskaan pelota, ainakaan ennen kuin ehdin innostukseltani ajatella asioita.
Andaluciassa ja tarkemmin Axarquian alueella sijaitsevasta Viñuelasta on noin 45 km Málagaan ja rannikolle on matkaa noin 19 km. Kylä on 162 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella ja asukkaita siellä on 1980 (vuonna 2011). Sierra de Tejeran vuoristo hallitsee maisemaa ja lähellä on tekojärvi, joka on saanut nimensä kylältä: Lake Viñuela.
Kerroin edellisessä jutussa, kuinka sain kellonajat mielessäni aivan sekaisin, ja Viñuelaan porhallettiin kovasti myöhässä niin lujaa, että matkan varrelta ei jäänyt mitään mieleen. Ei ihan kauheinta mutkatietä, vain sellaista perusmeininkiä Espanjassa rannikolta kauemmas mentäessä muistaakseni. Kuvat kylästä ja kadusta myynti-ilmoituksessa olivat olleet kauniit.
Perille päästyämme satoi kaatamalla. Odottelimme välittäjää, joka oli ehtinyt jo lähteä jonnekin sateen suojaan. Viimein hän tuli takaisin paikalle ja pääsimme menemään asuntoa katsomaan. Sehän oli sitten eri kadullakin, mitä kuvissa oli kuvattu. Ei ollut mitään kukkaistutuksia eikä muitakaan ihanuuksia, mutta ei mitään kauheuksiakaan.
Talo oli vielä pienemmän oloinen kuin mitä kuvista saattoi päätellä. Tyypillisesti siinä oli heti ovesta sisään tultaessa tuoleja molemmin puolin odottamassa ehkä naapurin vierailua? Jos et ole koskaan katsonut Espanjan asuntoja, niin suosittelen ihan huvikseen vilkaisemaan Idealistaa, joka on Espanjan versio suomalaisesta Etuovesta. Valitse valikosta edulliset asunnot.
Seuraavana oli vuorossa toinen olohuone (edellinen ei siis ollut eteinen), johon juuri ja juuri mahtui pieni ruokapöytä ja sohva. Kuvassa perimmäisenä näkyy keittiö retrokaakeleineen. Keittiön viereisessä pesuhuoneessa löytyy lisää kahta erilaista retrokaakelia seinissä ja lattiassa. Näitäkin pääsee ihailemaan lisää Idealistassa.
Tuolihuoneesta pääsi yläkertaan jossa oli kaksi makuuhuonetta peräkkäin. Näimme siis monta paikallista erikoisuutta ja tapaa rakentaa ja sisustaa heti ensimmäisessä talossa, jota kävimme katsomassa. Seiniä ei olisi voinut purkaa, mutta keittiöön olisi saanut lisätilaa kylpyhuoneesta ja sen taas olisi voinut siirtää yläkertaan. Ei tullut kauppoja.
Aguadulce
Siirryimme Nerjasta yöpymään Aguadulceen, Almerian alueelle. Aguadulce on todella nuori kaupunki verrattuna muihin käymiimme kohteisiin, ja se on kehittynyt miltei pelkästään matkailun ansiosta ja sitä varten. Pienestä 1900-luvun alun vähäisiä palveluita tarjoavasta talokeskittymästä kasvoi nopeasti kesämatkailijoiden suosikki sijaintinsa ja hienojen rantojensa vuoksi.
Itselleni Aguadulce näyttäytyi kasvihuonevoittoisen rannikon keskellä sijaitsevaksi persoonattomaksi kaupungiksi vailla sellaisia espanjalaisia piirteitä, jotka erottaisivat sen muista maailman kaupungeista. Majapaikastamme oli lyhyt matka rantaan ja mereen, mikä oli hienoa. Minulle jäi kuitenkin tunne, että paikka oli mainio shoppailuun ja rantaelämään, mutta se ei jättänyt ainakaan omaan sieluuni minkäänlaista jälkeä.
Olimme Aguadulcessa vappuna. Meidän oli tarkoitus viettää vapunaattoa rannalla piknikin muodossa, mutta urvahdimme totaalisesti majapaikkaan päästyämme. Olimme ennen matkaan lähtöä käyneet Nerjan luolissa ja minä vielä sen jälkeen vieressä olevassa Botanical Gardenissa. Vappurieha jäi pitämättä mutta vappubrunssi edellispäivän syömättä jäänein eväin vietettiin rannalla välillä uiden.
Meillä oli kiva majoitus kahdella makkarilla airbnb:ltä Aguadulcessa. Parvekkeelta oli hienot näkymät merelle ja rantaan oli vain lyhyt kävelymatka, samoin kuin siitä molempiin suuntiin jatkuvalle rantapaseolle. Carlosin vuokraama kohde oli nimellä Ocean View Apartment, Beachfront.
Gádor
Vappupäivänä oli miltei kaikki paikat kiinni, mutta päätimme käydä katsomassa pari kylää, joista olin bongannut jonkun talon. Sittenpä olisi taas tiedossa millainen paikka on kyseessä. Ensimmäisenä ajoimme Gádoriin, joka on vajaat 30 kilometriä Aguadulcesta pohjoiseen ja vähän koilliseen.
Gádor ei ole mikään valkoinen espanjalainen vuoristokylä, vaan aivan tavallinen, hiukan ankean näköinen kaupunki. Ainakin ne alueet, joille kulkumme suuntasi. Kaupunki sijaitsee Almerian puolella samannimisen, Sierra de Gádor-vuoren juurella. Se on arabialaista alkuperää ja se on kuuluisa appelsiinipuistaan, joita on enemmän kuin kaupungissa asukkaita. Tämän vuoksi kaupunkia kutsutaan nimellä Villa de la Naranja. Me emme nähneet appelsiineista vilaustakaan.
Minulla ei ollut myynnissä olevan talon tarkkaa osoitetta, koska sellaisen ilmoittaminen ei yleensä ole tapana espanjalaisissa ilmoituksissa. Ei, vaikka talon seinässä olisi iso ”Se vende”, eli ”myytävänä”-lakana. Löysimme kuitenkin talon ja huvitimme sekä herätimme mielenkiintoa paikallisissa etsiessämme sitä. Minusta on kehkeytynyt aikamoinen salapoliisi tässä talonmetsästyshommassa.
Alue näytti rähjäiseltä eikä talokaan ollut kummoinen. Vieressä oli kuivunut joki roskaisine rantatörmäineen. Ei siis jatkoon tämäkään. Kokemukset ovat silti aina hyödyllisiä, ja niitähän tässä karttuu koko ajan. Positiivisin mielin jatketaan täältäkin eteenpäin.
Íllar
Gádorista jatkoimme matkaa noin 18 kilometriä länteen aika mutkatonta tietä pieneen Íllarin kylään. Mutkat mainitsen erikseen sen takia, että tämän reissun aikana ja sen jälkeen niitä on tullut ajaneeksi aika paljon. Etäisyys ei ole läheskään niin tärkeä asia kuin matkaan menevä aika. Ja hermojen säilyminen.
Noin 500 asukkaan Íllar vaikutti heti jotenkin kodikkaalta, vaikka ei ollut mitenkään erityisen söpö. Kylä sijaitsee 425 metriä merenpinnan yläpuolella Sierra Nevadan ja Sierra de Gádorin välissä. Ihmisiä ei juurikaan näkynyt, mutta olimme ehkä siestan aikaan liikkeellä. Ilahduimme heti kun näimme yhden sedän koiraansa ulkoiluttamassa.
Vaikka päivä oli kovin tuulinen, lähdimme kävelemään kylää ympäri. Meillä ei taaskaan ollut talon osoite tiedossa, eikä toivo sen löytämisestä tällä kertaa ollut kovin korkealla. Kylä näytti mukavalta, ja kurkimme jonkun talon todella vehreältä näyttävään pihaan. Vuoristoon aukeavia maisemiakin pystyi joissain kohdissa ihailemaan.
Täältä löytyi niitä appelsiini- ja muitakin hedelmäpuita, toisin kuin Gádorista. Tultuamme kylän toiselle puolen näimme kahden naisen juttelevan keskenään ilmeisesti toisen kotiovella. Menimme sitten näyttämään heille kuvaa etsimästämme talosta, ja hehän tietenkin tiesivät talon heti ja saimme opastuksen oikealle paikalle.
Talon hinta ei ollut suuruudella pilattu, remontti sen sijaan olisi. Minussa on sellainen vika, että rakastan remonttikohteita. Mahtavinta on saada ideoida ja nähdä kohde pään sisällä jo aivan erilaisena. En meinaa ymmärtää, että kaikki eivät näe samalla lailla, epäkohtien ohi.
Tässä talossa oli vanhat puiset ovet, autotalli ja paljon tilaa sisällä sekä kattoterassi. Huonoina puolina sijainti katujen risteyksessä, eikä minkäänlaista pihaa sille himoitsemalleni altaalle. Paitsi ehkä katolle?
Vasemmalla puolen on minun taloni. Minä en näe tässä valtavasti työtä vaativia asioita, vaan nuo hienot (entisöitävät 😆) ovet. Sijainti ei tosiaan ole kiva miltei keskellä ajotietä. Tosin, valtavaa liikennettä tässä kylässä tuskin on koskaan.
Sen puoleen sijainti hyvä, että roskat pääsee lajittelemaan ja viemään suoraan talon edessä oleviin säiliöihin 😂 Mutta minähän näen tässä jo edessäni muurin päällä isot kukka-altaat kasvamassa bougainvilleaa ja muuta köynnöstä ja kasvia niin että näkymä peittyy ja voin tulla ulos aamuteelle.
Talo jatkuu pitkälle toisen kadun myötäisesti. Sieltä oli yksi ikkuna rikki ja pystyin kurkkaamaan sisälle johonkin huoneeseen. No, vaikka Íllar vaikutti ihan mukiinmenevältä kylältä ja pystyin näkemään talon huonojen puolien ohi, niin ei tämäkään ollut rakastumista eikä edes hyvä vaihtoehto. Tuleekohan kumpaakaan edes vastaan koskaan?
Tuo on niin totta, että huonompienkin kokemusten myötä aina oppii. Oppii lukemaan paremmin jo kuvista ja ilmoituksista, myös sieltä rivien välistä. Niinhän se menee myös lomamajoituksen tai lomakohteiden valinnan kanssa. 🙂
Taitaa helposti olla niin, että mielikuvat ja todellisuus eivät välttämättä kohtaa, talon etsinnässäkään. Ja kuten aina, niin markkinointi, siis myynti-ilmoitukset, onnistuvat parhaimmillaan/pahimmillaan luomaan sen söpön/idyllisen/kauniin kuvan kohteesta, joka sitten lopulta sijaitsee tosiaan kadun kulmassa ja josta on näköalat roska-astiarivistöön 🙂
Me emme enää ottaisi huolta omistamisesta, kun tähän mennessä on jo myyty kesämökit ja muut asunnot kuin se, missä asumme, pois. Seuraava kodinkin, jos sen aika joskus syystä tai toisesta tulee, voisin kuvitella sijaitsevan vuokra-asunnossa.
Siis ihan kuin olisin katsonut Asunto auringon alla ja Kadonneen (asunnon) jäljillä sekoitusta. Varmaan etsiminen toisaalta kutkuttavaa ja hauskaa, mutta toisaalta raskasta ja uuvuttavaa. Kyllä se oma löytyy!
Olipa monenlainen etsiminen. Millaisilla kriteereillä asuntoa haette? Eli esim millaisilta paikkakunnilta? Tunnistin kyllä nuo seudut, joilla olette kierrelleet. Haluaisitteko te muuttaa sinne pysyvästi vai onko ajatus ihan loma-asunnosta pelkästään? Me olemme tosi paljon kierrelleet Espanjassa, erityisesti etelässä. Sekä Andalusia että Almeria ovat tuttuja, mutta kyllä pohjoisessa myös Kataloniassa olemme paljon kierrelleet. Jos me etsisimme asuntoa, luultavasti hakeutuisimme sinne, missä muutkin suomalaiset asuvat, eli Aurinkorannikolle, siellä suunnilleen Fuengirolan, Benalmadenan ja Torremolinosin seuduille. Kymmenen eläkevuotemme aikana niiltä seuduin on löytynyt paljon mukavaa tekemistä ja myös uusia ystäviä, eikä meitä mitenkään häiritse se, että muitakin suomalaisia on paljon, eikä se johdu suomen kielen tarpeesta, me selviämme kyllä eri kielillä, jopa espanjalla jo aika hyvin. Suomalaisten toiseenkin suosikkiin eli Torreviejaan olemme tutustuneet kyllä. Meillä ei kuitenkaan ole ollut ajatusta hankkia sieltä omaa kotia, paitsi tietysti sitten, jos se lottovoitto vihdoin tulee. Espanjasta löytyy tosi paljon viihtyisiä kyliä, eli onnea ja tsemppiä! Aila
Huh, ei ole talon etsiminen helppoa – edes Espanjassa. Eiköhän se sopiva vielä löytyy. Onnea etsintään, saman aion itsekin varmastikin tehdä joskus tulevaisuudessa.