Pitkän reissutauon jälkeen, vasta tutustuttuani nykyiseen mieheeni, lähdimme yhdessä ensimmäiselle matkallemme. En muista miksi kohteeksi valikoitui Agios Nikolaos Kreetalla, ehkä ihan sattumalta. Koska matkasta on aikaa, postaus sisältää etupäässä kuvia, koska en ole mitään kirjannut reissusta minnekään paitsi muistiini, johon ei paljon voi luottaa…
Syy, miksi nyt lähdin muistelemaan yli seitsemän vuoden takaista matkaa, on toukokuulle varaamani matka samaiseen kaupunkiin. Tällä kertaa lähden ystävän kanssa, ja tarkoitus on tutkia vuokra-autolla saarta enemmänkin.
Hotellimme oli aivan pienen rannan vieressä oleva Sgouros Hotel, nykyiseltä nimeltään Kitro Beach Hotel, joka löytyy myös Booking.comista.*
(Sisältää affiliate-linkin *. Varaaminen linkin kautta ei maksa sinulle ylimääräistä, mutta antaa minulle pienen komission).
Tykkäsimme hotellista. Pääsin joka aamu rauhalliseen rantaan uimaan ja sen jälkeen hotelliin aamiaiselle. Hotelliin kuului myös rantabaari, jossa kävimme useimpina iltoina haukkaamassa iltapalaa.
Tutkin hotellin vaihtunutta nimeä ja sain selville, että ranta sen vieressä on nimeltään Kitroplatia, joten nykyinen nimi lienee ymmärrettävä.
Kokemukset Agios Nikolaoksen kaupungista
Koska todennäköisesti kirjoitan toukokuun jälkeen tarkemman kertomuksen kaupungista, muistelen vain pikaisesti aiempaa oleskeluani täällä. Vietimme suurimman osan aikaa käveleskellen ympäri kaupunkia. Kiersimme rantaa portaita ja kivettyjä kulkuväyliä pitkin ihastelemassa maisemia, kissoja ja tietenkin ”pohjattoman” järven ympärille rakentunutta kaunista kaupunkia siltoineen.
Välillä kävimme kiertelemässä kaupoissa, mitä teemme edelleen silloin kun tarjolla on jotain muuta kuin samaa turistikrääsää vähintäänkin joka toisessa puodissa. Löysin itselleni muutaman korun ja mies puuvillaisen vaalean paidan, mikä on sen jälkeen lähtenyt mukaan jokaiselle matkallemme. Sen voi myös bongata monesta kirjoittamastani artikkelista!
Vuokrasimme skootterin yhdeksi päiväksi ja kävimme ajelemassa jollekin toiselle rannalle ja katselemassa muita maisemia. Tältä kierrokselta ei ole oikein muita kuvia kuin miehestä skootterin päällä, ja niistä huomaa että olen saanut häneen miltei 10 kg lisää painoa vuosien saatossa.
Agios Nikolaoksesta löysin itselleni rakkaimpia kuvauskohteita, eli vanhoja taloja, ovia, ikkunoita ja portteja. Minua viehättää rakennusten ja maisemien kerroksellisuus ja historia, enkä pidä siitä että kaikki on uutta tai siloteltua. Viehättävyys katoaa kun kaikki vanha poistetaan, kuten on tehty entisessä kotikaupungissani Järvenpäässä…
Ruoka Agios Nikolaoksen kaupungissa
Ruokailujen suhteen meillä ei ollut onnea Agios Nikolaoksessa. Kävimme vain kaksi kertaa illallisella ravintolassa ja valitsimme molemmilla kerroilla väärin. Ensimmäisenä iltana menimme syömään järven rannalla olevaan tavernaan ja söin muistaakseni jotain kalaa. Se ei maistunut millekään eikä annos muutenkaan herättänyt ainakaan positiivisia tunteita.
Toisena iltana, joka oli viimeisemme ja halusimme syödä hyvin, illastimme kylläkin tunnelmallisessa mutta laadultaan ei niin hyvässä ravintolassa. Tai sitten vain valitsin taas väärin. Otin jonkin salaatin, joka oli niin kyllästetty balsamico-kastikkeella, että annos jäi syömättä. Ei siitä kyllä tarvinnut maksaakaan, kun sanoin mielipiteeni suoraan tarjoilijalle. Näistä ravintolakokemuksista jäi pienoinen pettymys mieleen, kun muistin kuitenkin syöneeni Kreikassa monta kertaa todella hyvin.
Yksi syömiseen liittyvä muisto täältä meillä on hyvin pysynyt mielessä: ostimme yhtäkkisestä kokeilunhalusta jostain torilta hedelmien mukaan opuntia-kaktusta ja saimme sählättyä sen kanssa niin, että sängyssäni oli siitä järkyttävä määrä piikkejä ja sitä myötä myös iho…
Tänä päivänä olen kokeneempi matkailija ja myös kokeneempi googlettaja. Tietoa ja arvosteluja löytyy paremmin. Mutta miltei joka matkalla jostain syystä sopiva ruokapaikka on vaikeimpia asioita löytää.
Jos sinulla on antaa vinkkejä tähän ongelmaan, niin kerro ihmeessä!
Kuulosti ja näytti lomalta. On tosi kiva rauhassa päästä katselemaan juuri sellaisia asioita, jotka kiinnostavat, kuten kuvistasi näkyi esimerkiksi tuo rakennusten kerroksellisuus. Hyvää uutta lomaa! Aila
Kiitos Aila! Näin jälkikäteen ajatellen tuo oli ihan hyvä loma. Mietin tässä jopa, pitäisikö mennä samaan paikkaan ensi syksynä!
Hienoa, että Sinulla on muistiinpanot, kuvat – ja vielä inspiraatiokin – löydettävissä matkajutuksi monen vuoden takaa. Itse olen tosi huono palaamaan vanhoihin reissuihin, haluan saada jutut kasaan mieluiten ennen seuraavaa reissua, sillä sen jälkeen olisi tosi tahmaista palata siihen edelliseen. Aina ei tosin onnistu ja silloin täytyy tsempata asian eteen.
Kreetalle tekisi itsekin mieli palata, kerran olemme viettäneet viikon Rethymnonissa, mutta haluaisin vielä käydä Spinalongan saarella … jos vaikka syksymmällä …
Niin, olet moneen kertaan todennut, että mielestäsi jutut vanhenee saman tien 🙂 Itse kun olen vasta vuosi sitten aloittanut kunnolla matkajuttujen kirjoittamisen, niin näitä vanhoja kohteita pakostakin tulee mukaan. Reissutahti ei myöskään ole ollut lähimainkaan samanlainen kuin teillä. En koe, että jutut tai kohteet kokonaan vanhentuisivat. Jos haluaa tietoa kohteesta, niin blogeista saa aika pajon mielestäni irti, vaikka artikkelit eivät niin uusia olisikaan. Kreikka on tosiaan (myös) maa, johon voisi suunnitella montakin matkaa. Seuraava minulle tuli aivan sattumalta, kun ystävä oli buukannut itsensä tuonne Agios Nikolaoksen lähettyville ja olin juuri Intiassa lukemassa ”Saari” -kirjaa Spinalongasta, joten tuuppasin itseni mukaan Kreetalle…
Tällainen ”muistelupostaus” oli kiva! Mulla olis myös monta reissua ns. pöytälaatikossa, mutta jotenkin olen aina ajatellut, etten voi julkaista niistä enää mitään, kun eivät ole tuoreita. Kiitos siis, että todistit ajatukseni vääriksi! 😀
Voi kiitos, Eveliina! Kyllä minäkin mietin asiaa, mutta kun katselin kuvia, niin ajattelin että tuskin se paikka kovin paljon on muuttunut. Ja sama hotellikin, vain eri nimellä, löytyi vielä. Toukokuussa pääsen katsomaan paikan päälle sitten, että näyttääkö tutulta 🙂
Oikein hauskaa tulevaa reissua Agios Nikolaokseen!
Hyvän ruokapaikan löytäminen taitaa olla aina summa tuuria, kohdalle osuneita vinkkejä ja intuitiota. Me syötiin Agios Nikolaoksessa erinomaisesti Taverna Portesissa. Toisen illan ruokailu oli semmoinen hyvin keskinkertainen, vaikka sinnekin muistaakseni mentiin hotellimme omistajien suosituksesta, kuten Portesiinkin. Minun mutu sanoisi, että pohjattoman järven ympärillä olevat paikat ei ehkä olisi niitä parhaimpia, vaikka siellä tunnelmallista onkin.
Kiitos Kati! Olen nyt huomannut, että siellä, missä on eniten turisteja, ei ehkä ole parasta ruokaa. Ainakin pätee tuonne A. N.:een ja Malagan vanhaan kaupunkiin 🙂 Sen sijaan Montenegron Perastissa ruokailimme aivan pääkallon paikalla ja minun ateriani menisi ehkä top kolmoseen! Joten, tuuria täytyy olla näissä…
Agios Nikolaos on ihana. Olen siellä kahdesti päiväseltään käynyt. Auton parkkiin saaminen oli vaan täysin mahdoton. Onneksi löytyi sellainen parkki, mihin auto vaan jätettiin ja parkkimies ajoi auton pois. Takaisin sen sai tosi nopeasti, eli kun vain antoi kuitin, niin auto ajettiin paikalle.
Valitettavasti en enää muista missä söimme.
Kreetalla on tullut ravattua paljonkin. Mahtava paikka autoilla ja pyöriä ympäri ämpäri.
Kiitos Anna! Itse en niin kaupungista tykännyt, se oli liian söpö minulle, niin kuin monet Espanjan vuoristokylät turisteineen. Majoitun vähän kauemmas nyt ja pääsen onneksi autolla kiertelemään saarta, niin luulen että reissusta tulee mukava! Pitää kyllä ottaa huomioon tuo, että parkkeeraaminen voi olla vaikeaa…
Minäkin olen ollut Agios Nikolaoksessa, mutta 1980-luvulla. Ei näytä kaupunki muuttuneen miksikään. Siellä oli melkoisen tylsä museo, ellet sitten ole kiinnostunut valtavan kokoisista ruukuista. Kaiken kaikkiaan se ei ollut sellainen kokemus, että uudestaan huvittaisi mennä sinne.
Ei se minunkaan suosikkipaikkojani Kreikassa ole, mutta nyt pääsen vähän muuallekin kun vuokrataan auto. Spinalonga kiinnostaa, sinne ainakin tulee mentyä. En ole varma kiinnostaako minua valtavat ruukut. Voi kiinnostaakin, koska olen tehnyt paljon keramiikkaa ja olen floristi 🙂
Kuvien perusteella säät näyttää ainakin suosineen! 🙂
En olekaan Kreikassa ylipäätään ikinä käynyt, mutta varmasti miellyttävä matkakohde. Ja kuvien perusteella paikka ainakin näyttää oikein kivalta ja kiinnostavia yksityiskohtia on runsaasti. Harmi, ettei ruoien kanssa ollut tuuria, uskon että tuolla kuitenkin löytyy erimomaista ruokaa, joten seuraavaksi on ehkä parempi tuuri!
Kyllä meinaan toukokuussa löytää hyvää syötävää! Kannattaa pistäytyä kyllä Kreikassa, minusta siellä on kiva ilmapiiri ja todellakin yleensä hyvä sää 🙂