Vuonna 1981 asuin Tukholmassa ja haaveilin silloisten työkavereideni kanssa lähtemistä autolla Eurooppaan. Matka jäi silloin tekemättä – ja jostain syystä se on jäänyt tekemättä kaikki nämä vuodet sen jälkeenkin. Ajatus ei ole kuitenkaan koskaan kokonaan unohtunut. Nyt, 45 vuotta myöhemmin, olen viimein lähdössä!
Tällä kertaa haave ei siis jäänyt pelkäksi haaveeksi. Olen suunnitellut matkaa kuukausien ajan, muuttanut reittiä lukemattomia kertoja, etsinyt sopivia pysähdyspaikkoja ja yrittänyt ottaa etukäteen selvää lähes kaikesta mahdollisesta. Sunnuntaina auton nokka kääntyy kohti Vuosaarta – ja siitä alkaa matka Euroopan halki Espanjaan.
Miksi autolla Espanjaan?
Yksi syy on yksinkertaisesti se, että haluan nähdä Eurooppaa. Olen matkustanut aika paljon, mutta Euroopan maita listallani on siihen nähden vähän. Naapurimaiden ja Tanskan lisäksi olen käynyt vain Espanjassa, Italiassa, Kroatiassa, Latviassa, Unkarissa, Montenegrossa ja Kreikassa.
Nyt niitä tulee kerralla lisää 😄
Torreviejassa odottaa myös hommia. Poikani perhe viettää asunnolla aikaa ennen minua, ja minä menen laittamaan paikat kuntoon heidän jäljiltään ennen talven vuokralaisen saapumista.
Autolla lähtemisessä on myös ihan mukava käytännön etu. Tavaratilaan mahtuu vähän muutakin kuin lentoyhtiön sallimat kilot. Voin tuoda Espanjan asunnolta sellaisia tavaroita, joita siellä ei tarvita – ja ehkä tuoda vähän tavallista isompiakin tuliaisia.
Tällä matkalla ei ole aikaa harhailla
Normaalisti tykkään matkustaa niin, ettei ihan kaikkea (ja välillä ei oikeastaan mitään) ole suunniteltu valmiiksi. Voin harhailla, pysähtyä mielenkiintoiselta vaikuttavaan paikkaan tai käyttää puoli päivää johonkin, joka ei ollut ollenkaan suunnitelmissa.
Nyt on kuitenkin toisenlainen tilanne.
Matkaa on paljon ja aikaa rajallisesti. En halua käyttää matkapäiviä siihen, että alan tien päällä selvittää, missä kannattaisi pysähtyä, mistä kaupunkiin pääsee parhaiten autolla, missä voisi syödä tai mihin auton saa parkkiin.
Siksi olen yrittänyt ottaa mahdollisimman monesta asiasta selvää jo etukäteen.
Olen käyttänyt suunnittelussa apuna Vienoa (”oma” tekoälyni), Google AI:ta ja tietenkin tavallista Googlea. Tietoa on vähitellen kertynyt Google Mapsiin, Exceliin ja Word-tiedostoihin.
Ja niitä tiedostoja muuten riittää!
On varsinainen matkasuunnitelma, päiväkohtainen suunnitelma, Mitä matkalle mukaan, Ostokset matkalla ja vielä mitä matkalla kannattaa kuvata! Google Mapsiin olen tallentanut neljä eri reittiosuutta ja puhelimeen ladannut vielä offline-kartat niitä maita varten, joissa niitä saattaa tarvita.
Tästä pitäisi selvitä Euroopan halki. 😄 Toivon, että matkakaveri ei hermostu kaikista tiedostoista. Tosin hän oli viimeksi se, joka hermostui kun menimme väärään junaan, minä en ollut juuri moksiskaan. Mehän olimme lähteneet interrailille, ei kai ollut niin suurta väliä mihin junaan sitä menee?
Matkaan päästään vasta illalla
Ensimmäisen päivän ohjelmassa ei vielä paljon nähtävyyksiä katsella.
Lautta lähtee Vuosaaresta kohti Muugaa klo 20 ja saapuu Viroon klo 23. Muugassa tankataan auto ja sen jälkeen ajetaan vielä reilu tunti Märjamaalle ensimmäiseksi yöksi.
Ensimmäisen aamun aamiaisetkin kulkevat jo mukana auton kylmälaukussa.
Sen jälkeen alkaa varsinainen seikkailu.
Alkumatkan olen suunnitellut kaikkein tarkimmin, koska siinä kohtaa päivät ovat pitkiä ja matkan pitää edetä. Ei ole kuitenkaan tarkoitus ajaa pelkästään huoltoasemalta toiselle, vaan löytää järkeviä pysähdyksiä myös matkan varrelta.
Esimerkiksi Siguldaan olen suunnitellut aikaa lounaalle ja pienelle katselulle sen sijaan, että pitäisimme tauon jollain satunnaisella huoltoasemalla.
Hyvä Road trip -sovellus, jota en ole vielä löytänyt
Yksi asia on tämän suunnittelun aikana tullut selväksi: en ole löytänyt sellaista sovellusta tai ohjelmaa, jolla itse tykkäisin suunnitella tällaista matkaa.
Google Maps on hyvä moneen asiaan, mutta pitkän road tripin suunnitteluun siinä tulee nopeasti rajat vastaan. Google My Mapsia olen myös kokeillut, mutta meidän suhteemme ei ole kehittynyt erityisen lämpimäksi. En näköjään ole ymmärtänyt, miten hankaliksi asiat voidaan tehdä. Suoraan sanottuna se on aivan hirvittävä 😂
Nyt minulla on sitten vähän kaikkea kaikkialla: reittejä Mapsissa, suunnitelmia Wordissa, taulukoita Excelissä ja offline-karttoja puhelimessa. En ehdi enkä jaksa kokeilla ja opetella montaa sovellusta ja puhelimella en sitten yhtäkään.
Mitä missäkin kannattaa ostaa?
En ole selvittänyt pelkästään nähtävyyksiä ja ajoreittejä. Itse asiassa ostospaikkojen etsiminen lähti vähän lapasesta. Huomasin että Virosta hankkimani siitepöly loppuu kohta. Se on suosittu terveystuote siellä, joten googlasin mistä saan sitä kätevimmin matkan varrelta. Innostuin sitten niin, että meni yksi päivä kaivellessa erikoisuuksia ja omituisuuksia reitiltämme.
Koska olen kirppistelijä ja retroilija, olen tietenkin tutkinut myös sitä, missä kannattaisi poiketa antiikkiliikkeeseen tai kirpputorille. Esimerkiksi Liberec vaikuttaa tässä suhteessa lupaavalta.
Lisäksi olen selvittänyt, mitä paikallisia ruokaerikoisuuksia eri maista kannattaisi ostaa mukaan, tai vain maistaa, tai pelkästään katsoa 😆
Baijerissa vastaan tuli yksi erityisen hämmentävä vinkki: valkomakkaraa säilykepurkissa. Weißwurstia myydään siis suolaliemessä säilykepurkissa, jolloin se kestää autossa vaikka takaisin Suomeen asti. Saa nähdä, syönkö kohta valkoista makkaraa!
Yksi yllättävimmistä AI-löydöistä oli tällainen:
”Noz: Ranskan hämmentävin ketju. Se ostaa konkurssipesiä ja ylijäämäeriä ympäri maailmaa. Hyllyillä voi olla sekaisin ranskalaista viiniä, puolalaisia sukkia, outoja elektroniikkalaitteita ja japanilaisia karkkeja – kaikki 70–90 % alennuksella. Täydellinen paikka ”löytöretkeilyyn”.
Mitä odotan matkalta eniten?
Vaikka olen käyttänyt valtavasti aikaa reittien, yöpymisten ja käytännön asioiden selvittämiseen, enhän minä niiden takia tälle matkalle lähde. Odotan ennen kaikkea sitä, mitä kaikkea auton ikkunasta ja matkan varrella tulee vastaan.
Haluan kerätä uusia Euroopan maita, mutta en vain ajaa niiden läpi. Ristien mäki Liettuassa on yksi alkumatkan paikoista, jonka haluan ehdottomasti nähdä. Saksassa odotan Neuschwansteinin linnaa ja ennen kaikkea Alppeja ja niiden maisemia. Matkan varrelle osuvat myös Liechtenstein, Annecy ja Roussillon, jonka punaisen, keltaisen ja oranssin sävyisiä taloja olen jo etukäteen ihastellut kuvista.
Odotan myös niitä pienempiä paikkoja, joista en vielä tiedä, mikä lopulta jää parhaiten mieleen. Vanhoja kaupunkeja, pieniä kyliä, maisemateitä, kirpputoreja ja antiikkiliikkeitä – en ehkä sitä purkitettua valkomakkaraa.
Tällä kertaa Espanja ei ole matkan ainoa määränpää. Sinne ajaminen on enemmän se seikkailu. Mutta vaikka olen välillä kyllästynyt koko Espanjaan, niin ihme kyllä löydän sieltä koko ajan uusia ihmeellisiä paikkoja, jonne haluan mennä. Tälle matkalle osuu ainakin Girona, Jardí Botanic Marimurtra, Zaragoza ja Agüero.
Paluumatkalla kaikki muuttuu taas
Torreviejaan asti minulla on matkakaverina ystävä, jonka kanssa olen interrailannut vuonna 1980. Hän ei kuitenkaan lähde paluumatkalle autolla, vaan lentää Alicantesta takaisin Suomeen. Onneksi minun ei tarvitse silti ajaa yksin takaisin.
Nappaan Espanjasta mukaan ennestään tuntemattoman ”ystävän”, jonka kanssa lähdemme ajamaan kohti Suomea. Paluumatkaa onkin pitänyt suunnitella vähän tiukemmin, koska Travemündesta Trelleborgiin menevä lautta kannattaa varata etukäteen.
Meidän on siis oltava tiettyyn päivään mennessä Travemündessä, vaikka matkan varrella tekisi kuinka mieli jäädä jonnekin pidemmäksi aikaa, tai tulisi kuinka kiire.
Millainen idea on lähteä ajamaan tuhansia kilometrejä sellaisen ihmisen kanssa, jota ei ennestään tunne?
Se ehkä selviää matkan varrella. 😄
Nyt saa Excel jäädä rauhaan
Kuukausien suunnittelun jälkeen alkaa olla sellainen olo, että olen tehnyt sen, minkä etukäteen pystyy tekemään.
Reitit on tallennettu. Offline-kartat on ladattu. Majoitukset ja pysähdyspaikat on mietitty. Ostoslistat tehty. Autossa kulkee jääkaappi ja ensimmäinen aamiainenkin on suunniteltu.
Kaikkea ei voi tietenkään ennakoida, eikä tarvikaan. Road trip voisi olla aika tylsä, jos kaikki menisi kokonaan Excel-taulukon mukaan.
Nyt lähdetään sitten kohti etelää ja kohti kesää! Tätä kirjoittaessa sataa kaatamalla…
Saa nähdä miten suu pannaan sitten takaisin tullessa, pimeää kohti ajaessa.
Miltä suunnitelma kuulostaa? Oletko itse ajanut Euroopan halki – tai haaveillut samanlaisesta road tripistä?
14 Responses
Pitkä matka ja vähän aikaa – kuulostaa ihan mun jokaiselta reissulta 😀 Ihan noin pitkälle en ole Suomesta ajellut, mutta noin yleisesti road tripit on mun mieleen 🙂
Olemme ajelleet joskus kauan sitten ympäri Saksaa, melko kiireettömällä aikataululla, sillä vain ajaminen ei todellakaan ole meidän juttumme. Sittemmin olemme vuokranneet auton siellä täällä ajellaksemme lyhyempiä matkoja jostain kaupungista lähtien. Tuo mahdollisuus kuljettaa enemmän tavaraa – ja sen takia ajaa läpi Euroopan – kuullostaa kyllä vähän siltä, että jos itselläni moiseen olisi tarvetta, niin selvittäisin kyllä rahtina kuljettamisen hintoja vs. ajomatka. Mutta maabongaus on tietysti kannatettava idea 🙂
Ihanaa että pääset nyt toteuttamaan tämän matkahaaveen! Meille automatkailu Euroopassa on todella tuttua, ja mielestäni paras tapa seikkailla tässä historiaa, kauniita kyliä, upeita kaupunkeja ja mielettömän hienoja luontokohteita täynnä olevassa maanosassa. Itse en aina oikein ehdi tehdä kovin kattavia suunnitelmia, ja toisinaan ajot Euroopassa on turhan kiireisiä, kun pitää ehtiä sovittuun aikaan jonnekin esimerkiksi talonvahtihommiin, mutta välillä on enemmän aikaa, ja silloin on ihan mahtavaa pysähdellä uusiin ja yllättäviin, matkalle sattuviin kohteisiin. Onnea matkaan ja nautinnollista reissua!
Ai että, kuulostaa tosi ihanalta ja tuo tarkkojen suunnitelmien teko niin tutulta. Musta on ihana tutkia, suunnitella ja kirjata ylös tietoja, joita matkalla saattaa tarvita. Toisaalta välillä on hauska lähteä reissuun ilman tarkempia suunnitelmia, kuten teimme viime syksynä lähtiessämme kiertämään Eurooppaa maata pitkin tietäen vain lähtö- ja paluupisteemme. Automatkailussa on tosiaan puolensa. Kyytiin mahtuu enemmän kuin lentäen ja meno on joustavaa.
Mulla on tämä sama haave. Ei ole ollut kyllä 45 vuotta. Ehkä joku kerta minä pääsen kyytiin (jos innostut joka vuosi samaan)🥰
Mari, etkös ollut jo tällaisella matkalla 😁 Tällä hetkellä ei tunnu siltä, että lähtisin uudelleen, mutta eihän sitä koskaan tiedä 😂
Ihanaa, että saat viimein haaveesi toteutumaan! Meillä on runsaasti kokemusta ympäri Eurooppaa ajelusta, ja olen tehnyt soolona myös bussimatkoja halki Euroopan. Yleisesti ottaen ajaminen on helppoa ja tiet hyvässä kunnossa. Parasta on se, kun eteen tulee joku yllättävä ja kaunis kohde, jota ei osannut odottaa. Maisemat on monin paikoin todella upeat. Turvallista reissua teille!
Kiitos, Cilla! Ajaminen Torreviejaan oli kyllä helppoa. Ja se kaunis kohdekin osui ihan sattumalta meille, aivan upea Ehenbichl ja Plansee-järvi ❤️ Oli kyllä muutakin odottamatonta matkalla: Espanjassa murtauduttiin autoon keskellä päivää kun olimme tunnin poissa, ainoa mitä vietiin oli minun läppäri 😭 Tämän takia meni todella paljon aikaa sellaiseen, mitä ei oltu suunniteltu: kahdella poliisiasemalla käynti ja selvitystyö sekä uuden läppärin hankinta ja sen muuttaminen suomalaiseksi…
Tästä ei voi sanoa kuin wow! Olen itse matkustanut paljon autolla Euroopassa, sekä yksin että porukassa, ja nykyään se sujuu jo varsin luontevasti. Silti lähtöhetkessä on aina jotain haikeaa, kun taas kerran sulkee oven takanaan ja lähtee matkaan.
Eurooppa on verrattain turvallinen ja helppo paikka automatkailuun, ja autolla näkee aivan eri tavalla kuin lentämällä suoraan kohteeseen. Suunniteltu on puoliksi tehty ☺️.
Vaikka olisi matkustanut kuinka paljon, uusia reittejä ja paikkoja riittää aina.
Onnea sinulle uuteen seikkailuun!
Kiitos, Nadine! Loppumatkalla Torreviejaan tajusin juuri, että onpas ollut helppoa ajaminen. Ei juuri sen kummallisempaa kuin kotona. Toki muutama ruuhkapaikka sattui matkan varrelle, jolloin matka ei paljoa edistynyt. Praha oli pahin.
kuulostaapa mukavalta reissulta. Itse en ole koskaan ajanut Suomesta Eurooppaan. mutta sen sijaan olen kyllä ajanut vuokra-autolla useita viikkoja ympäri Eurooppaa. Kerroitko tuossa tarkemmin matkan kesto ja kauanko se on vai menikö minulla se ohi?
Mikko, voi olla että tuota ei lukenut. Matka Torreviejaan kesti kaksi viikkoa. Huomenna lähden ajamaan takaisin, 13 yötä reissussa. Lisättiin menomatkaan kaksi ja paluumatkaan kolme yötä, koska tullessa huomattiin että ei pysty ajamaan niin pitkiä päiviä kuin oli suunniteltu, siinä ei ehdi nähdä mitään.
Oikein hyvää matkaa! Meilläkin on jo aika tarkka suunnitelma, vaikka muutamia päätöksiä vielä tässä juuri nyt tehdäänkin. Istumme Finnmaidin hytissä ja huominen päivä on niin rauhallista Itämeren ylitystä, että uskoisin viimeistenkin yksityiskohtien ratkeavan. Laivan saavuttua Travemündeen ajamme 45km Bad Oldesloen Good morning -hotelliin. Niin teimme viimeksikin ja kun respa on ihan henkilökunnalla auki ympäri vuorokauden tämä on kiva jousto. Seuraava päivä on lauantai ja sekin oli harkittu valinta. Viikonloppuna moottoritiet ovat ruuhkattomampia ja ajamme nyt ensimmäisenä päivänä pidemmän matkan eteläiseen Saksaan. Paikka on Weilrod, ei kaukana Frankfurtista. Kaksi yötä siellä ja yksi kokonainen päivä siinä välissä tarjoaa mahdollisuuden luonnon, linnojen ja vanhojen ristikkotalojen kiertelyyn. Mielessä Idstein ja Limburg an der Lahn. Sitten pikkuisen eteenpäin ja pari päivää Stuttgartissa. Seuraava kohde on Ranskassa Taize. Eikö kuulostakin siltä, että meillä ei ole minnekään kiire?
Kiitos! Ja oli kiva nähdä teitä juuri ennen lähtöä 😊 Nyt kun olemme itse olleet viikon tien päällä, ymmärrän kyllä hyvin, miksi aloitatte matkan tuolla pitkällä laivamatkalla. Vaikka se minusta pitkäveteiseltä kuulostaakin, on siinä puolensa – ehtii rauhassa laskeutua matkaan ennen kuin ajaminen alkaa. Ja teidän matkavauhtinne kuulostaa kyllä huomattavasti leppoisammalta kuin meidän tällä kertaa! Hyvää matkaa teillekin!