Mitäpä jos tekisit retken Kellokoskelle?
Tätä kirjoittaessani täällä toivutaan eilisestä yllättävästä lumisateesta, mutta on meitä auringollakin hemmoteltu tänä talvena, onneksi! Tällaisen kesäihmisen on vaikea päästä talvisin ulos, mutta kun on oikeanlainen keli, niin on kyllä kiva asua sellaisessa paikassa, jossa löytyy ihania kävelyreittejä joko metsään, Kellokosken kylille tai Ruukkiin. Joten mitäpä jos sinäkin tekisit retken Kellokoskelle? Olen elämäni varrella asunut monessa paikassa. Rovaniemellä (josta olen joten kuten kotoisin) kaksi kertaa, mutta Kellokoskella kolme! Enkä enää usko täältä lähteväni, ainakaan omin jaloin. Kellokoskesta kylänä, sen historiasta ja vähän nykypäivästäkin on kattavasti tarinoinut Mikko Lamminpää Retkipaikka.fi -sivustolla. Itse olen kirjoittanut monta artikkelia sekä Kellokosken yrityksistä että itse kylästä. Kellokosken historiaan vaikuttavat tapahtumat ovat paljolti liittyneet Ruukin perustamiseen ja sen uudelleen rakentamiseen sekä sairaalan toimintaan. Tänä päivänä Kellokosken keskustasta löytyy vieläkin idylliset Ruukin rakennukset, sairaalan alue ruusupuistoineen sekä Kellokosken kirkkopuisto ja Männistön lava. Patruunanpuisto ja Kellokosken Ruukki Oma asuinympäristöni liittyy myös Kellokosken historiaan, koska asun Patruunapuistossa, entisen tehtaanpatruuna Torsti Carlanderin rakennuttamien talojen pihapiirissä. Luin vasta viime vuonna tästä monilahjakkaasta, innovatiivisesta ja henkilökunnastaan hyvin huolehtivasta ihmemiehestä kirjan. Kirja on saatavilla Maijan Kammarissa Ruukissa. Maijan Kammarissa on myös Ruukin tehdasmuseo, tai päin vastoin… Oikealla ikkunat Maijan kammariin, vasemmalla Ruukin Tangotehtaaseen ”Kun ruukki irrotettiin kartanosta, piti ruukinomistajallekin rakentaa erillinen talo sivurakennuksineen. Portilta katsoen oikealla on Gröna villan, lähinnä Lilla villan ja sen takana arkkitehti G. Aspelinin suunnittelema Bruna villan, jossa Totti Carlanderin perhe asui. Bruna villa ja Gröna villa rakennettiin vuosien 1865 ja 1869 välillä ja Lilla villa 1800-luvun lopulla. Gröna villan puutarhassa Gamla Direktörskan Isabella Carlander piti sunnuntaisin viehättäviä vanhanajan kutsuja, joiden taikapiiri säilyi rikkumattomana jopa sotavuosina.” (Virtuaalituusula) Kellokosken Ruukin yritykset Kellokosken läpi kulkee Järvenpäästä Vanha valtatie, joka on rakennettu jo aivan 1600-luvun lopussa Helsingistä Hollolaan edistämään kaupankäyntiä. Patruunapuistosta kuljetaan edelleenkin tiiliporttien kautta Vanhan valtatien yli ja ”Lasipalatsin” vieritse mäkeä alas historiallisille tehdasrakennuksille. Lasipalatsi onkin etelästä tultaessa edelleen huomionarvoinen rakennus osoittamassa saapumista Kellokosken keskustaan. Se on rakennettu 1938 meijeriastiatehtaaksi. Nykyisin siinä toimii Tehtaan kirppis, jonka avajaisista kirjoitin nelisen vuotta sitten. Vanhan Ruukin alueella toimii paljon eri alan yrityksiä. Samassa rakennuksessa Tehtaan kirppiksen kanssa palvelee mm. hieroja, puuseppä, tatuoija ja valokuvaaja. Yhteisissä tiloissa valokuvaajan kanssa tekee taidetta Zirbaslifen Sirpa Järvinen. Pääasiassa akryylimaaleilla maalaten, mutta myös mm. grafiikan käsin vedostus, akvarellit ja tussityöt kuuluvat Sirpan menetelmiin. Lasipalatsilta mäkeä alas tullessa on vasemmalla ompelimo, sitten seuraavassa rakennuksessa alhaalla kampaamo Hiusstara ja muutama harrastustila. Hiusstaran Taru tietää kylän asioista kaiken ja on varsinainen ideanikkari. Kävin toissa jouluksi tekemässä kampaamoon ikkunasomistuksen ja kerroin vähän operaatiosta ja kampaamosta. Kampaamon yläkerrassa on varsinainen aarreaitta, käsityöläiskauppa Ruosteinen Kuu. Putiikin omistaja Tainan kanssa olemme aikoinaan työskennelleet yhdessä omassa käsityöläiskaupassani Järvenpäässä. Myös Ruosteisesta Kuusta olen kirjoittanut artikkelin. Kuva Taina Ryöppy Kuva Taina Ryöppy Käsityöläiskaupan vieressä on kahvila Kinuskilla, joka on toiminut tiloissa jo yli kymmenen vuotta. Kinuskilla on hyvin arvostettu ja pidetty ruokapaikka, jonne on ilo viedä vieraita lounaalle, brunssille tai vain kahvittelemaan. Kinuskilla-kahvilasta otin kuvia vuosia sitten, kun remontin lomasta karkasimme sinne syömään… Kinuskillasta seuraavana on Hemmalla, jossa on kylän postitoimisto. Sen vieressä on Luova Ruuk, kahden naisen visuaalisen ja taiteellisen alan työyhteisö. Tilassa on myös alivuokralla muita yrittäjiä. Luovan Ruukin tiloissa pidetään välillä avoimia ovia, näyttelyitä ja kurssitoimintaa (kukka-, koru-, taidepajoja). Kinuskilla Luova Ruuk, yläkerrassa yksityisasunto Luovan Ruukin kohdalle tultaessa on samalla päästy joen rantaan. Tässä voi aina hengailla hetken ja ihastella maisemia, jotka näyttävät kauniilta miltei ympäri vuoden. Vastarannalla vasemmalle padon takana näkyy Kellokosken kirkko ja seurakuntatalo. Kirkkoa kohti kuljettaessa näkyy vasemmalla taas Ruukinkuja, jonka vasemman puoleisessa rakennuksessa on alussa mainitut tilat ja oikeanpuoleisessa keramiikkaharrastajien, Ruukin Saviset ry:n työtilat sekä Ruukin Tangotehdas. Uusimpana Ruukin tiloihin on kunnostettu Liikuntakeskus Ruukki. Oikealla Ruukin Savisten ikkuna, yläkerrassa yksityisasunto. Yläkerran asunnosta on olemassa lehtiartikkeli muutaman vuoden takaa. Asukkaat ovat vaihtuneet sen jälkeen. Sininen ovi johtaa Galleriaan, joka ei taida olla tällä hetkellä käytössä… Gallerian jälkeen voi sillalta ihastella kosken kuohuja molemmin puolin. Patoa vahtii tietenkin Patovahti, eli tunnelmallinen pubi suoraan kuohujen vieressä. Patovahdissa voi myös syödä ja käydä kuuntelemassa elävää musiikkia välillä. Valokuva on lainattu villakotiranta.fi blogista Patovahdilta mäkeä ylös tulee vielä vastaan tehtaan vanhoja asuinrakennuksia, jotka ovat tätä nykyä Tuusulan kunnan vuokra-asuintona. Taloilla on kaikilla nimet: Uusitalo, Suurtalo, Pientalo, Keskitalo, Kaivotalo ja Kirkkotalo. Lähimpänä kirkkoa sijaitsevat Kaivotalo ja Kirkkotalo tuhopoltettiin 80-90-lukujen taitteessa mutta rakennettiin uudelleen samanlaisiksi kuin edeltäjänsä. Kellokosken sairaalan miljöö Kyläläisten suruksi Kellokosken sairaalan alue meni myyntiin viime vuonna. Tuusulan kunta on yhdessä omistajan, HUS:n kanssa aiemmin visioinut alueelle, kartano- ja muihin rakennuksiin, erilaisia toimintoja kuten kylpylää, ravintolaa, hotellia jne. Hieno alue ja sen rakennukset saavat toivottavasti arvoisensa tulevaisuuden. ,Kellokosken historiaa löytyy tiivistettynä Hannu Helasvuon kirjoittamasta historiikista. Kellokosken sairaalan vieressä on ruusupuisto, Rosarium. Annanpuistoksi nimetty alue on saanut nimensä sairaalan entisen ylihoitajan mukaan. Puisto on perustettu suureksi osin talkoovoimin ja sinne on istutettu alun perin noin 150 ruusulajiketta. Nykyään paikka käsittää myös suuren alueen alppiruusuja entisen Toimelan rakennuksen ympärillä. Parhaimmillaan puisto on siis alppiruusujen kukinta-aikaan, jolloin ainakin osa ruusuistakin on kukassa. Lisää juttua ruusupuistosta… Kävely Kellokoskella Kesäaikaan Kellokoskella voi tehdä kävelyn koko kylän ympäri. Voi joko mennä helppoja tai vaikeampia reittejä. Patovahdin rannasta tai kauempaa joen rannasta voi kulkea metsäpolkuja vaihtelevaa maastoa pitkin Männistön lavan kautta pidemmälle joen vartta, samalla tutustuen vastakkaisen rannan rakennuksiin, joihin kuuluu myös Kellokosken Juhlatalo. Molemmin puolin jokea löytyy myös uimaranta. Männistön lavan ja mattojenpesupaikan lähellä on virallinen uimaranta, vastakkaisella puolen ja kauempana kylästä taas entinen sairaalan potilaita varten tehty ranta, jolle potilaiden keskuudessa syntyi nimi Kellokosken Riviera. En tiedä, pääseekö rantaa pitkin metsikössä enää kulkemaan, mutta ainakin välillä poiketen virallisille teille pääsee katselemaan kylän asutusta löytäen tiensä Omenalahdenpolulle ja sitä pitkin sillalle ja toiselle puolen jokea. Jos olisi kulkenut vielä vähän eteenpäin, olisi voinut tutustua myös Kellokosken hautausmaahan, mikä myös on käynnin arvoinen paikka. Vastarannalle päästessä ollaan Toimelantiellä ja matka jatkuu oikealle kohti keskustaa. Toimelantietä vasempaan on suunnitteilla uusi kohtalaisen kokoinen asuinalue, aika lailla joen rantaan. Sinne ei ole vielä tietäkään, ainakaan silloin kuin viime kesänä siellä kävin. Sen sijaan Toimelantien ja Vanhan valtatien risteykseen on tehty miltei valmis liikenneympyrä, jonka rakentamisen vaikutuksista ja ulkonäöstä käydään tämän tästä keskustelua kyläläisten facebook-ryhmässä. Lisää kuvia, joskin syksyisiä, löytyy omalta kävelyretkeltäni. Toimelantieltä päästään taas sairaala-alueen kautta keskustaan. Jos jaksaa, voi poiketa sopivan tilaisuuden osuessa Kellokosken Sairaalamuseoon. Huh! … Jatka artikkelin Mitäpä jos tekisit retken Kellokoskelle? lukemista