Toukokuun alussa 2023 vietimme ystäväni kanssa viikon Agios Nikolaoksessa Itä-Kreetalla. Viikon aikana ehdimme tutustua niin kaupunkiin kuin sen ympäristöönkin – kävimme muun muassa Spinalongan saarella ja ajoimme lähes joka päivä eri suuntaan tutkimaan Kreetan kyliä ja vuoristoteitä.
Tällä kertaa suuntaamme Kritsaan, yhteen Kreetan tunnetuimmista vuoristokylistä, jossa kapeat kujat, kukkivat pihat ja vanhat kivitalot houkuttelevat kiiruhtamaan kameran kanssa seuraavan kuvattavan kohdan luo. Nyt onkin varoituksen sana paikallaan: tässä jutussa on vielä tavallistakin enemmän kuvia!
* Kohti avaraa maailmaa -sivusto käyttää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Jos varaat jotain linkistäni, saan siitä pienen komission. Sinulle ei koidu siitä lisäkuluja eikä se vaikuta hankintasi loppusummaan. Kiitos kun tuet toimintaani.
Kritsa – yksi Kreetan vanhimmista kylistä
Kritsa sijaitsee kymmenisen kilometrin päässä Agios Nikolaoksesta Dikti-vuoriston rinteellä noin 350 metrin korkeudessa. Reilun tuhannen asukkaan kylä kuuluu Kreetan vanhimpiin ja tunnetuimpiin vuoristokyliin, ja se on säilyttänyt perinteisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin.
Kapeat mukulakivikadut kiemurtelevat valkoisten ja kivirakenteisten talojen välissä, ja monien ovien edustoja koristavat värikkäät kukkaruukut. Vaikka Kritsa on suosittu matkailukohde, tunnelma on edelleen aidosti paikallinen. Kylässä asutaan ympäri vuoden, ja pieniltä kaduilta löytyy tavernoita, kahviloita sekä käsitöitä ja paikallisia tuotteita myyviä liikkeitä.
Kritsan kujille saa ja pitää eksyä 😄
Kritsa on niitä kyliä, joissa toisaalta pysähtyy juuri sellaisen oman mielen mukaisen kauneuden ja tunnelman keskellä, toisaalta tekee mieli kiiruhtaa kuvaamaan jokaikinen ovi, ikkuna ja kukkaruukku. Karttaa en todellakaan tarvinnut, oli parempi kulkea kapeilla kujilla ja katsoa, mitä eteen tulee.
Jätimme auton kylän laidalle ja lähdimme kävelemään kohti keskustaa. Ensimmäisenä vastaan tuli vanha kivinen lähde, jonka äärellä kissa tarkkaili ohikulkijoita kaikessa rauhassa. Sen jälkeen huomio kiinnittyi vanhoihin kivitaloihin, siniseksi maalattuihin oviin ja ikkunoihin sekä kukkaruukkuihin, joita näkyi melkein jokaisen talon edustalla.
Vanhoja ovia ja ajan patinaa
Kritsan kujilla kannattaa pysähtyä katsomaan aivan lähelle. Vuosikymmenten aikana haalistuneet ovet, ruostuneet portit ja rapistuneet kiviseinät kertovat kylän pitkästä historiasta paremmin kuin yksikään opastaulu.
Moni rakennuksista on edelleen asuttu ja pidetty kunnossa, osa taas näyttää jääneen hiljalleen ajan armoille. Väkisinkin miettii suuria eroavaisuuksia kotimaahan, meillä ei tällaista kontrastia useinkaan näe.
Mutta tämä nimenomaan tekee itselleni kylästä kiinnostavan ja mielikuvitusta kiihottavan. Joka paikkaa ei ole kunnostettu, vaan vanha ja uusi ovat sovussa rinnakkain. Kylässä näkyi myös monia ”Myytävänä” -kylttejä talojen seinillä ja ovissa. Matkan jälkeen tutkin vähän markkinoita ja yllätyin korkeasta hintatasosta.
Kiehtovat viiniköynnökset
Kuvatessani ties monettako viiniköynnöstä, aloin miettiä, mikä niissä oikein kiehtoo. Viiniköynnösten oksat kiemurtelivat talojen seinillä ja muodostivat vihreitä katoksia ovien ylle. Ne eivät näyttäneet välittävän siitä, oliko talo huolella hoidettu vai jo parhaat päivänsä nähnyt.
Samoin ihailin vanhojen runkojen kauneutta yhä uudelleen. Niissä näkyivät vuodet, kuivuus ja monet kolhut, mutta silti ne jatkavat kasvuaan. Ehkä tämän vuoksi pidän vanhoista puista ja köynnöksistä niin paljon. Ne muistuttavat, että kauneus ei synny täydellisyydestä vaan eletystä elämästä.
Kritsassa kuitenkin miltei jokaisen talon oven päällä oli pieni katos viiniköynnöstä varten. Joissain ei enää kasvanut mitään, joissain köynnös jatkoi kasvuaan vaikka kukaan ei näyttänyt enää huolehtivan siitä. Mutta selvästi tämä tapa kasvattaa köynnöksiä oli tyypillinen tälle kylälle.
Bougainvilleat, amaryllikset, hibiskukset, salkoruusut ja muut...
Kreikassahan kasvaa upeita bougainvilleoita eli ihmeköynnöksiä joka paikassa, sen tietää jokainen. Niin täälläkin. Mutta suurin yllätys oli nähdä jouluinen kukkakauppojen suosikkiamaryllikseni kukkivana ruukussa 💗
Leijonankita nousi ihmeellisistä paikoista, kuiten mukalakivien välistä kulkuväylillä ja muurien raoista. Salkoruusut koristivat ovenpieliä ja ruukkuihin oli istutettu pelargoneja, tyräkkejä, aloeta ja niin edelleen ja niin edelleen…
Perinteitä ja nykyaikaa
Kritsan kaduilla näkyi kauppoja, joissa oli tarjolla vielä paljon perinteisiä pitsiliinoja ja kirjailtuja pöytätekstiilejä. Vaikka niiden ostajakunta on varmasti ajan mittaan pienentynyt, ne kertovat vielä alueen pitkästä käsityöperinteestä. Samaan aikaan monet käsityöläiset ovat löytäneet uusia tapoja hyödyntää vanhoja materiaaleja ja tekniikoita esimerkiksi keramiikassa, nahkatöissä ja asusteissa.
Huomasin käyttäväni enemmän aikaa kauppojen somistusten kuin varsinaisten tuotteiden tutkimiseen. Vanhan oven eteen asetellut nahkasandaalit, olkihatut ja virkatut laukut muodostivat kokonaisuuden, joka näytti enemmän harkitulta asetelmalta kuin myyntitelineeltä.
Tutkin yleensä paikallisten käsityöläisten tuotteita matkoilla ja joskus ostankin jotain mielestäni kaunista, käytännöllistä tai oivaltavaa. Täällä ei nyt oikein löytynyt mitään minkä olisin halunnut mukaan. Jääkaappimagneettikin jäi hankkimatta, enkä muista näinkö edes sellaisia.
Tauko tavernassa?
Kritsan keskustassa ei tarvitse kauaa kävellä, ennen kuin vastaan tulee seuraava taverna tai kahvila. Osa sijaitsee aukioilla plataanien varjossa, osa kapeiden kujien varsilla, ja monessa paikassa voi istahtaa seuraamaan kylän rauhallista elämää.
Me päädyimme syömään mustekalarenkaita ja ranskalaisia. Annos oli ihan kelvollinen, mutta jäi turhan tavanomaiseksi. Toisinaan harmittaa, että suosituimmissakin matkailukohteissa turisteille tarjotaan helposti samoja tuttuja annoksia, vaikka ympärillä olisi erinomaisten välimerellisten raaka-aineiden aarreaitta.
Jos aikaa on enemmän, kannattaakin vilkaista ruokalistaa hieman tarkemmin tai pyytää suosituksia. Päivän kotiruoka, paikalliset kasvisruoat, lammas, vuohi tai esimerkiksi dolmadakia voivat tarjota paljon aidomman makuelämyksen kuin kaikkein tutuimmat turistiannokset.
Yksi Kritsan tunnetuimmista ruokapaikoista on Paradosiaki Taverna Platanos, jonka terassi levittäytyy kylän vanhan plataanin alle. Puu on ollut kyläläisten kokoontumispaikka jo sukupolvien ajan, ja sen muhkurainen runko on yhtä suuri nähtävyys kuin itse taverna. Vaikka et pysähtyisi syömään, aukio kannattaa käydä katsomassa – se on yksi Kritsan tunnelmallisimmista paikoista.
Hiljaisessa kylässä riitti seuraa
Kritsan hiljaisilla kujilla riitti seuraa. Välillä mukaan liittyi kissa tai vastaan tuli ystävällinen koira, joka päätti lähteä saattamaan meitä seuraavaan risteykseen. Eläimet tuntuivat kaipaavan seuraa tai halusivat näyttää tietä meille.
Kissat ja koirat liikkuivat kylässä luontevasti eikä niiden läsnäolo tuntunut yhtään kummalliselta. Niiden läsnäolo teki kylässä kuljeskelusta vielä mukavampaa. Kullankeltaiset kissaveljekset? viettivät ainakin 10 minuuttia seurassamme mikäli kuvien aikamerkintöihin on uskominen.
Kirkko, jota ei ole olemassakaan
Yksi päivän löydöistämme oli kirkko, jota ei tunnu löytyvän kartoilta. Afentis Christos sijaitsee kylän korkeimmalla kohdalla Kritsotopoula-museon lähellä, mutta Google Maps ei tunne sitä ollenkaan. Me löysimme sen mutkittelemalla pitkin vanhan kylän kujia huomaamatta koko ajan ilmeisesti ylöspäin kulkien.
Parkkipaikalta Afentis Christoksen kirkolle on suoraa reittiä pitkin noin kilometri, joten edestakainen matka on noin kaksi kilometriä. Meillä nousuun kului kuitenkin noin tunti ja vartti, sillä eksyimme (ihan tarkoituksella) tutkimaan Kritsan sokkeloisia kujia ja piipahdimme välillä pienissä putiikeissa. Paluumatkalla laskeuduimme eri reittiä Agios Georgioksen kirkon kautta takaisin kylän keskustaan.
Kirkko taisi olla Kritsan korkeimmalla kohdalla ja sieltä avautui huimat näköalat ympäriinsä. Ympärillä oli kaikenlaisissa rakentamis- ja romahtamiskunnoissa olevia rakennuksia, joten pelkkää kauneutta paikka ei tarjonnut. Yhden kissan kuitenkin.
Kolmen tunnin kuluttua olimme taas jossain korkealla, jälleen huomaamattamme. Sitä ennen kävimme kuitenkin syömässä ja mitä ilmeisimmin harhailemassa ja kuvaamassa kaikki mahdolliset yksityiskohdat kylästä, kuten esimerkiksi keltaisina ja punaisina kukkivat leijonankidat keskellä katua tai muurin raossa.
Muutama himoitsemani oliiviöljypurkkikin tuli vastaan, mutta en viitsinyt alkaa kanniskella niitä mukanani. Olisi pitänyt osata varautua muovikassilla, niin olisi voinut viedä mukanaan ilmaisia matkamuistoja 😆
Kun Kritsassa siis lähtee tutkimaan sivukujia, ne kiipeävät vähitellen ylemmäs ja ylemmäs ilman että nousu tuntuu kovin jyrkältä. Sitten yhtäkkiä avautuukin näkymä, joka meillä tuli vastaan.
Pyhän Yrjön kirkon luona (engl. Church of Saint George tai Agios Georgios ja vielä google mapsissa Église de Kritsa) olimme olleet paljon aiemmin. Sama kirkko oli näkynyt myös aina välillä jossain kohti kujalta toiselle siirtyessämme.
Löysimme vielä toisen kirkon tai kappelin, jota en onnistunut jäljittämään. Annoinkin ohjeen itselleni seuraaviin reissuihin: ota kuva kirkon nimestä. Tosin, ainakaan sen Afentis Christos -kirkon seinässä tai missään lähistöllä ei mielestäni ollut kylttiä.
Taisimme siis olla Kritsan kylässä kuutisen tuntia. Aika meni aivan huomaamatta, ehkä Kritsaan olisi voinut jäädä yöksikin, jos olisi ollut erilainen reissu menossa. Sellainen reissu, missä kiertäisi vielä enemmän ympäri saarta. Laitetaan korvan taakse!
Miten Kritsaan pääsee?
Kritsa sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Agios Nikolaoksesta, joten jos on vuokra-auto käytössä, sinne on helppo tehdä päiväretki. Tie nousee loivasti vuoristoon, ja matka kestää vain noin 15–20 minuuttia.
Myös paikallisbussilla pääsee perille useita kertoja päivässä. Bussi lähtee Agios Nikolaoksen linja-autoasemalta, ja matka kestää noin puoli tuntia. Jos ajat itse, auton voi jättää kylän sisäänkäynnin lähellä sijaitseville pysäköintialueille, joista kävelymatkaa vanhan kylän kujille on vain muutama minuutti.
Jos et halua ajaa itse, Kritsa kuuluu myös monien Itä-Kreetan päiväretkien ohjelmaan. Usein samalla retkellä vieraillaan esimerkiksi Lasithin ylängöllä, Dikteonin luolalla tai oliiviöljytilalla.
Jos pelkkä kylässä kiertely ei riitä, Kritsan läheltä alkaa myös suosittu Kritsan rotko (Kritsa Gorge). Rotkon ensimmäinen osuus on noin 2,5–4 kilometriä pitkä reitistä riippuen, ja siihen kannattaa varata noin 1,5–2 tuntia. Koko edestakainen tai rengasreitti on noin 5–6 kilometriä.
Ilman autoa tällaiselle retkelle pääsee esimerkiksi *Eloundasta. Retkellä on kolmen tunnin vaellusosuus ja kylässä voi viettää aikaa tunnin verran.
*Seitsemän tunnin retki taas kiertää Lasithin tasankoa mukaan lukien Kritsan ja esimerkiksi tunnetun nähtävyyden, Zeuksen luolan. Agios Nikolaoksesta tai Eloundasta lähtevällä retkellä käydään myös perheomisteisella oliiviöljytehtaalla ja nunnaluostarissa.
Yöpyminen Kritsassa
Jos haluat tutustua kylään rauhassa myös iltaisin, Kritsassa on muutamia viihtyisiä majataloja ja huoneistoja. *Argyro Rent Rooms on perinteinen ja pidetty majatalo aivan Kritsan keskustassa. Huoneet ovat yksinkertaisia mutta siistejä, ja monet kehuvat erityisesti ystävällistä palvelua sekä hyvää sijaintia kylän kujien keskellä.
*Cinnamon House tarjoaa kodikkaan ja rauhallisen majoitusvaihtoehdon Kritsan perinteisessä kreetalaiskylässä. Se on tyylikkäästi kunnostettu pieni vierastalo, joka sopii rauhallista kylätunnelmaa etsivälle perheelle tai kahdelle yhdessä matkaavalle, koska siinä on kaksi makuuhuonetta.
Aivan ihana löytö kylässä on kuitenkin hienoilla näköaloilla ja autenttisella tunnelmalla varustettu yhden makuuhuoneen asunto *Villa Kamari. Pisteitä 9.7/10.
Voit etsiä muita hyviä vaihtoehtoja Kritsaan ja Lasithin alueelle alla olevalla hakulomakkeella.
Paluumatkan maisemat
Lähdimme ajamaan takaisin majapaikkaamme illansuussa. Paljon parempia maisemia ei olisi voinut toivoa; pysähdyimme kuvaamaan näkymiä, juttelemaan lampaille ja vuohille ja koitimme tunnistaa eri kasveja tien varrella.
Vuoriston kivikkoisilla rinteillä kasvaa monia luonnonvaraisia yrttejä, kuten timjamia, salviaa, oreganoa ja rosmariinia. Keväällä maisemaa värittävät lisäksi kirkkaankeltaiset kinstiat – kasvi, joka taas kerran on minulle tuttu kukkakauppakasvistosta.
