Ennen Sri Lankaan lähtöä olimme varanneet seitsemään paikkaan majoituksen ja liput yhdelle junaosuudelle, Kandysta Ellaan. Tämä varaamamme reitti kulkee maan keskiosassa, vuoristossa huikeissa maisemissa ja olin lukenut siitä monta kehuvaa blogipostausta.
Kaikkea aina sattuu ja tapahtuu… Sain jälkikäteen ajateltuna aika selkeät ohjeet vaihtaa tilattu lippu oikeaan Kolombon asemalta toimistosta nro 17. Lipun olin ostanut osoitteessa https://12go.asia/en. Kun saavuimme asemalle, näkyi toimisto nro 17 saman tien. Juuri mitä haettiin! Mutta, saimme todella nuivaa kohtelua emmekä ymmärtäneet mitään ”palvelusta”. Vastapainona paikallisen väestön ystävälliseen kohtaamiseen oli yleinen virkamiesasenne ylipäätään tätä; jäit täysin ymmärtämättömäksi saamistasi ohjeista ja selityksistä.
Asemalla oli myös Tourist Office, jonka päälliköllä oli turistien palvelemiseen verrattuna kiireisempää tekemistä valita itselleen sopivia virvokkeita ja ostaa arpoja. Kun saavuimme toimistoon toistamiseen, hän suopeasti antoi (hyödyttömiä) neuvoja samalla valiten edelleen hänelle myytäväksi tuotuja arpoja. Ehkä hän silti ansaitsi palkkansa?
Ongelmia matkassa...
Tämä oli vaikein tilanne reissussa. Emme saaneet lippuja, jotka piti Colombossa saada, ja silti piti jatkaa matkaa! Onnistuimme kuitenkin seuraavassa lipun ostossa, eli Kandyn junaan pääsimme. Kuvittelin edelleen jotenkin, että seuraavan matkan liput Kandysta Ellaan liittyvät rautateihin ja ne voi jopa saada Kandysta.
Kuitenkin jo ennen junaan astumista ilmaantui seuraava ongelma. Asemalaiturilla oletettavasti mykkä mies piirsi käteensä kuvan siitä, miten junarata haarautuu ennen Kandya, ja että juna ei menekään Kandyyn vaan jollekin muulle asemalle, josta pitäisi vaihtaa junaa.
Hienoa! Hän kävi vielä junassa varmistamassa, että oltiin paikalla. Mutta, hän ei kirjoittanut käteensä haara-aseman nimeä, eli sitä paikkaa, missä pitäisi jäädä pois… Enkä ymmärrä, miten tämä mies keksi tulla meitä neuvomaan ylipäätään.
Kuva ei ole Colombosta eikä Kandystä. Lippusotkun vuoksi ei tullut kuvattua Kandyssa lähes mitään. Colombossa oltiin niin vähän aikaa ja pelkästään asemalla, että kuvaaminen jäi. Ja kameraongelman takia nekin vähäiset kuvat, mitä yritin ottaa, olivat aivan surkeita.
Kanssamatkustajalta sain kuitenkin selville, missä meidän pitäisi jäädä pois. Vaati pariin otteeseen paikaltani poukkoilemista kysymään asiaa. Jäimme sitten junan kyydistä pois Peradeniyassa, kuten hän neuvoi.
Peradeniyan asemalla oli tietenkin heti tuktuk-kuskeja, jotka tarjosivat kyytejä. Mutta tässä vaiheessa olimme todella ymmällämme emmekä olleet selvittäneet keskenämme, mitä pitäisi tehdä. Olimme edelleen menossa junalla Kandyyn, mutta milloin seuraava juna sinne menisi?
Minulla oli mukana vahvistuspaperi tilaamastani lipusta reitille Kandy-Ella. Siitä ei oltu ymmärretty mitään Colombon rautatieasemalla, eikä ymmärretty täälläkään. Toisin kuin Colombossa, täällä sentään virkailija soitti jonnekin selvittääkseen asiaa.
Käytyjen keskustelujen perusteella ymmärsimme olevamme jo todella lähellä Kandya. Itse asiassa jopa sen ainoan paikan, Royal Botanical Gardenin lähellä, johon olimme Kandyssa aikoneet mennä. Emme olleet suunnitelleet muita kohteita, koska olisimme täällä vain yhden yön ennen pitkää junamatkaa Ellaan. Matkatavarat piti kuitenkin saada majapaikkaan ja keksiä syötävää jostain.
Päädyimme neuvotteluissamme siihen, että on viisaampaa ottaa tuktuk majapaikkaan eikä odottaa seuraavaa junaa ja ottaa sitten taas Kandyn asemalta kyyti. Miettiessämme tätä kaikkea, tuktuk-kuski jonka kanssa näitä veivattiin (ja jolla oli tosi paha flunssa!) ilmoitti että hänen täytyy hakea lapsensa jostain ja osoitti meille toisen kuskin. Tai itse asiassa, toinen kuski hyppäsi saman tien puikkoihin. Eikä ollutkaan mikä tahansa kuski! Vuodatettuamme junalippuongelman hänelle, hän lupasi järjestää asian. Uskoimmeko??? Emme.
Hän kuitenkin soitti matkavahvistuksessa olevaan numeroon ja sopi asioista. Liput tuotaisiin Peradeniyan asemalle seuraavaksi aamuksi.
Ajoimme läpi kaoottisen Kandyn keskustan majoitukseemme, joka ei taaskaan löytynyt ihan heti. Lake Round Residence oli ilmeisen (entisen) vakavaraisen ja sivistyneen miehen koti. Hän ojensi meille saman tien perhealbumin selittäen suvun diplomaattista ja karismaattista historiaa ja kuvia sukulaisista lordi Mountbattenin seurassa.
Iäkäs apumies kantoi hennot matkatavaramme yläkerran huoneeseemme meidän nauttiessa jonkinlaiset virvoikejuomat albumia katsellessa ja talon koiraa rapsuttaessa. Olimme selkeästi arvovaltaisessa kodissa. Mikäli olisimme viettäneet täällä enemmän aikaa, olisi ollut todella kiehtovaa keskustella ja tietää lisää.
Hätiköidessämme lippuhässäkän takia olimme sopineet tuktuk-kuskin, Rajan, kanssa, että hän hakee meidät tunnin päästä mennäksemme takaisin Peradeniyaan, Royal Botanical Gardeniin. Emme olleet ottaneet ajan käytössä lukuun edellä mainittua historiikkia ja valokuva-albumien tutkiskelua, joten jokseenkin kiire tuli taas.
Yritin huoneessa pikaisesti ottaa yhteyttä 12go.asian asiakaspalveluun lippuasiassa. Sain vastauksen, että 10 dollarilla saan liput hotelliin toimitettuna. Olisin tuon maksanutkin, mutta en pystynyt käyttämään pankkitiliäni ilman avainlukukorttia. Asiakaspalvelija ehdotti, että joku sukulainen Suomessa hoitaisi maksun.
Onneksi asian hoitaminen jäi kesken, koska meillä oli Raja odottamassa tuktukin kanssa ovella ja piti lähteä. Kuski vakuutti edelleen, että lippuasia on kunnossa.
Kandy, Sri Lankan lähes maan keskellä sijaitseva entinen pääkaupunki, on rakentunut järven ympärille. Kuuluisin nähtävyys täällä on Unescon maailmanperintökohde ja buddhalaisten vaelluspaikka Pyhän Hampaan Temppeli, jossa uskomusten mukaan säilytetään Buddhan kulmahammasta. Koska itse hammas ei ole nähtävillä, eikä ehkä edes rasia missä sitä säilytetään, ja koska temppelissä lukemani mukaan saattaa olla huomattavat jonot, jätimme tämän kohteen väliin. Sen sijaan tutustuimme Royal Botanical Gardeniin.(Päivitys: artikkeli on kirjoitettu vuonna 2019 yritykseni Kodintunnun blogiin.)
Ilta meni siihen, että etsimme ruokapaikkaa. Joissain kaupungeissa ja kylissä niitä on vieri vieressä, täällä sai hakemalla hakea. Tämä tuntui kummalliselta, koska oltiin kuitenkin isossa kaupungissa.
Auyrveda-puutarha
Kävimme seuraavaksi aamiaisella Rajan ystävän ruokapaikassa. Söimme runsaan ja monipuolisen aamiaisen; chiliä, leipää, nuudeleita, jotain lihaa ja kahvia, joka ei maistunut kahvilta eikä teeltä. Aamiainen kolmelle maksoi muistaakseni 800 rupiaa, eli noin neljä euroa.
Sitten Ayurveda-puutarhaan. Kävimme sen päällikön kanssa läpi muutamia hyödyllisiä kasveja ja saimme tietää mihin mitäkin käytetään. Nuorempi herra tuli hieromaan jotain öljyä päähän, toista jalkoihin. Sen jälkeen marssimme puotiin, josta päällikkö kokosi meille ”sopivan” paketin tuotteita. Emme kuitenkaan lunastaneet kokonaan tätä aika hintavaa pakettia, mutta pari tuotetta sieltä lähti mukaan. Pitäisi tutustua paremmin tuohon Ayurvedaan, vaikuttaa mielenkiintoiselta…
Pois Kandysta
Peradeniya on tavallaan Kandyn esikaupunki. Tältä 6 km päässä kaupungista olevalta asemalta lähdimme monituntiselle junamatkalle Ellaan.
