Menin taas tapani mukaan aamulla yrttiteeni kanssa ulos saamaan luonnollisen valo- ja kylmäaltistuksen. Aurinko ei ollut tietenkään vielä kuuma, vaan sellainen ihanan pehmeä ja lämmin. Istuin hetken ja nautin paisteesta kasvoillani.
Mietin samaa ajatusta kuten miltei joka aamu.
Meitä varoitellaan auringosta jatkuvasti, mutta samalla unohdetaan, että ihminen on tehty elämään valossa. Ilman aurinkoa ei olisi elämää. Se sama aurinko, jota pitäisi varoa, tekee myös hyvää – kunhan pitää järjen mukana.
Olen terveysongelmieni vuoksi miettinyt ja tutkinut myös auringonvalon vaikutusta hyvinvointiini. Olen päätynyt sellaiseen käytäntöön, että en suojaa juuri koskaan koko ihoa enkä vain varmuuden vuoksi, mutta en myöskään ota turhia riskejä. Matkalla tätä joutuu ajattelemaan enemmän, koska aurinko on erilainen kuin kotona.
* Kohti avaraa maailmaa -sivusto käyttää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Jos varaat jotain linkistäni, saan siitä pienen komission. Sinulle ei koidu siitä lisäkuluja eikä se vaikuta hankintasi loppusummaan. Kiitos kun tuet toimintaani.
Auringonvalo, vuorokausirytmi ja hormonit – miksi ajoituksella on väliä
Auringonvalo tekee kehossa paljon muutakin kuin ruskettaa ihoa. Yksi tunnetuimmista vaikutuksista on tietenkin D-vitamiinin muodostuminen, mutta se on vain pieni osa kokonaisuutta.
Valo vaikuttaa suoraan vuorokausirytmiin. Aamulla silmien kautta saatu luonnonvalo kertoo keholle, että päivä alkaa, ja käynnistää hormonitoimintaa oikeaan suuntaan. Kortisoli nousee luontaisesti, vireystila paranee ja keho valmistautuu toimintaan. Illalla taas valon väheneminen auttaa melatoniinin tuotantoa, mikä näkyy parempana unena.
Auringolla on vaikutusta myös mielialaan. Tämä liittyy aivojen välittäjäaineisiin, kuten serotoniiniin, eikä siis ole mikään “fiilisjuttu”. Niinpä jo pelkkä ulkona oleminen päivänvalossa voi tuntua olennaisesti jaksamisessa.
Iho ei ole myöskään pelkkä suojakuori, vaan aktiivinen elin, joka reagoi valoon. Kun aurinkoon totuttaudutaan vähitellen, iho alkaa muodostaa enemmän melaniinia, joka toimii kehon omana suojana. Tätä ei tapahdu, jos aurinkoa vältetään kokonaan – eikä myöskään, jos mennään suoraan liian kovaan paahteeseen.
Mielestäni auringon valossa ei ole kyse pelkästä riskistä tai hyödystä vaan siitä, milloin ja millä tavalla sille altistuu.
Aurinkokapselit – oma tapani valmistaa ihoa aurinkoon
Aloitan itse aurinkoon valmistautumisen jo ennen matkaa tai kesää. Käytän aurinkokapseleita kuuriluontoisesti, yleensä parin viikon ajan ennen kuin tiedän viettäväni enemmän aikaa auringossa.
Kapselit eivät “suojaa” ihoa samalla tavalla kuin voide. En pidäkään niitä voidetta korvaavana, vaan lisätukena. Olen kuitenkin huomannut itse eron: iho reagoi rauhallisemmin, ruskettuu tasaisemmin ja väri myös pysyy pidempään.
Tämä korostuu erityisesti silloin, kun siirtyy Suomen keväästä tai talvesta suoraan voimakkaampaan aurinkoon. Iho ei ole tottunut valoon samalla tavalla, ja silloin pitää käyttää apukeinoja ihon hyvinvoinniksi.
Kapselit eivät poista tarvetta kuunnella omaa ihoa. Jos aurinko on liian voimakas, mikään kapseli ei sitä muuta. Silloin ei jäädä aurinkoon makaamaan pitkäksi aikaa, jos ollenkaan.
Kuten aina kun hankin jotain lisäravinteita, tutkin myös aurinkokapseleiden tuoteselosteita. Halusin jossain vaiheessa löytää edullisemman kuin ne mitä aiemmin käytin. Huomasin kuitenkin, että muissa oli kaikenmaailman täyte- ja lisäaineita, sekä sellaisia ainesosia, joiden tarkoitusta en ymmärtänyt.
Siksi päädyin käyttämään edelleen *Dermosilin kapseleita. Niissä koostumus on yksinkertaisempi, eikä mukana ole ylimääräisiä aineita kuten monissa muissa näyttää olevan. Etsin nimenomaan mahdollisimman hyvää vaihtoehtoa enkä mitään kompromissia.
Miten valitsen aurinkokapselituotteen:
– beetakaroteeni → tukee ihon normaalia pigmentaatiota
– antioksidantit (esim. C- ja E-vitamiini) → auttavat ihoa käsittelemään auringon aiheuttamaa rasitusta
– koostumuksen yksinkertaisuus → mitä vähemmän ylimääräistä, sen parempi
Aurinkovoide - mitä käytän ja mihin
Käytän aurinkovoiteita tarvittaessa mutta hyvin harvoin, jos en ole suorassa auringonpaisteessa ulkomailla.
Ihon pitää saada aurinkoa, joten en halua peittää sitä kokonaan. En siis käytä aurinkovoidetta koskaan koko vartalolle enkä jatkuvasti. Esimerkiksi jalkoihin en laita sitä ikinä.
Kun käytän voidetta, se on luonnonkosmetiikkaa ja mahdollisimman ekologinen vaihtoehto. Tämä on minulle tärkeää ihon, elimistön ja ympäristön kannalta. Ihon kautta imeytyy aina osa siitä, mitä siihen levitetään, joten haluan tietää mitä ainesosia tuote sisältää.
Kasvoille käytän yleensä *Laboratoires de Biarritz Tinted Sun Cream sävytettyä aurinkovoidetta. Se on käytännöllinen, koska siinä yhdistyy kevyt suoja ja pieni tasoitus ihon sävyyn. Vartalolle taas laitan *Laboratoires de Biarritz Sun Spray Aurinkosuojasuihketta vain niihin kohtiin, jotka altistuvat eniten: niskaan, dekolteelle ja olkapäihin.
*Laboratoires de Biarritz-sarjassa (tarjouksessa toukokuun 2026 loppuun) on paljon erilaisia tuotteita myös pienemmällä suojakertoimella, eri sävyisenä sekä lasten iholle.
Ja vielä yksi asia, josta en tingi: voiteen pitää olla waterproof. En halua, että se liukenee ensimmäisessä uinnissa suoraan mereen tai uima-altaaseen.
Mitä otan mukaan aurinkoon
En yritä suojautua auringolta, mutta en myöskään halua ihon palavan. Otan aurinkoa mielelläni mutta vain vähän aikaa kerrallaan. Iho kyllä kertoo, milloin riittää. Jos taas tiedän kulkevani pitkään ulkona auringossa, suojaan helposti palavat kohdat, mutta ehkä vain huivilla.
Minun listani:
– aurinkokapselit ennen matkaa tai kesää (ja sen aikana)
– sävytetty aurinkovoide kasvoille matkoilla
– aurinkovoide helpoiten palaviin kohtiin vartalossa
– päähine tai huivi, jos tiedän olevani pitkään auringossa
– ja ehkä tärkeimpänä: oma järki
20 Responses
Tämä on tärkeä aihe! Olen tyyppiä, joka ei pala helposti, mutta yritän silti huolehtia aurinkosuojasta ja läträänkin sitä naamaan heti kun aurinko alkaa keväällä taas paistaa. Mä yritän myös aloittaa jokaisen aamun ulkona luonnonvalossa ja ehdottomasti voin valoisina vuodenaikoina paremmin kuin pimeinä.
Kiitos Pauliina. Ehkä tässä juuri helposti mennään ääripäästä toiseen 😊 Aurinkoa joko vältellään täysin tai sitten ollaan huolettomasti koko päivä paahtavassa auringossa. Minunkin pointti oli enemmän se, ettei ihoa tarvitse automaattisesti peittää heti kun ensimmäinen kevätaurinko näkyy. Varsinkin tuo aamun luonnonvalo tekee ainakin itselle todella hyvää – huomaan ihan selvästi eron valoisien ja pimeiden vuodenaikojen välillä. Ja kyllä minäkin suojaan ihoa silloin kun tiedän olevani pitkään auringossa. En vain usko siihen, että koko keho pitäisi pitää jatkuvasti täysin peitettynä tai voiteen alla, koska silloin auringon hyödyt jäävät saamatta 😊
Aurinkosuojaa olisi hyvä käyttää myös Suomessa, mutta se ainakin itseltä unohtuu usein. Ulkomailla sitä tulee laitettua, vaikka nykyisin itsekin etsiydyn mielelläni varjoon. Nuorempana tuli otettua aurinkoa enemmän ja aika huolettomasti.
Kiitos Merja, minusta sitä aurinkovoidetta ainakaan ei tarvitse laittaa pelkästään sen vuoksi, että aurinko paistaa 😄 Jos ei siis pala. Mutta totta kai silloin, jos tietää olevansa pitkään alttiina auringonvalolle eikä vaatetus riitä suojaamaan.
Tärkeä asia ja monipuolista pohdintaa. Minulle tuli nuorempana aurinkoihottumaa käsivarsiin ensiauringosta. Silloin ehkäisyyn popsin betakaroteenia, joka auttoi.
Muuten olen henkilö, joka hakee varjopaikkaa myös auringonottopaikoilla.
Kiitos Sari. Minulle tuli myös ehkä parina vuonna nuorena aurinkoihottumaa, mutta ei koskaan sen jälkeen. Olisikohan jokin hormonalinen juttu… Lähinnä tulee mieleen ehkäisypillerit, mutta en itse kyllä muista noista ajoista juuri mitään 😄Hyödyllistä kuulla että betakaroteeni auttoi!
Yhdestä melanoomaluomesta selvisin säihkähdyksellä, eli ei tarvittu muuta kuin kirurgisia poistoja luomen ja varmuuden vuoksi muutaman vartijaimusolmukkeen tutkimista, mutta eipä kyllä sen jälkeen ainakaan ole tullut aurinkoa ”otettua”. Parhaan ja helpoimman suojan tarjoaa vaatetus, välttämättä sitten paljaaksi jääville kohteille kunnon aurinkovoide. Kapseleiden varaan en paljoa laskisi eikä sillä onko ruskettunut tai ei ole itselleni väliä.
Kiitos Pirkko, tuollaisen jälkeen ymmärrän hyvin, että suhtautuminen aurinkoon muuttuu. Ja olet ihan oikeassa siinä, että vaatetus on usein kaikkein järkevin suoja, varsinkin silloin kun ollaan pitkään ulkona. Itse ajattelen niin, ettei mitään yhtä oikeaa tapaa ole. Minulle aurinkokapselit ovat enemmän pieni lisä tähän kokonaisuuteen, eivät mikään “taikaratkaisu”. Jokaisen iho ja tausta on kuitenkin erilainen, ja melanooman jälkeen suhtautuu varmasti aurinkoon aivan eri tavalla kuin ilman tuollaista kokemusta.
Itse valitsen myös aina mahdollisimman ympäristöystävällisen aurinkovoiteen. Silloin voi nauttia auringosta altistamatta ympäristöä tai itseä haitallisille kemikaaleille 🙂
Kiitos Jasmin, kyllä vähän helpottaa se tieto että ei pahimpia myrkkyjä laita veteen tai kehoonsa, vaikka aurinkovoidetta käyttääkin.
Kapselit vaikuttavat järkevältä valinnalta, koskapa yleensä joutuu lutraamaan myös hyönteismyrkyn kanssa. Pakko myöntää, etten ole paljon suojannut ihoani kaukomailla auringolta. Aikoinaan Kaliforniassa olin ulkotöissä, enkä suojannut ihoani mitenkään. Siellä tulikin ympäri vuoden D-vitamiinia auringosta tarpeeksi, niin se riitti suojaamaan.
Kiitos, Stacy, niinpä 😊 Ja varsinkin matkalla tulee helposti oltua sekä auringossa että kaikenlaisten hyönteisten keskellä enemmän kuin kotona.
Minäkin ajattelen niin, että aurinko kuuluu elämään eikä sitä tarvitse pelätä koko ajan. Enemmän varmaan on kyse siitä, ettei iho pala jatkuvasti tai ettei mennä suoraan monta tuntia kovimpaan paahteeseen ilman mitään suojaa.
Kalifornian aurinko kyllä varmasti teki tehtävänsä D-vitamiinin suhteen ☀️
Tärkeä aihe ja muistutus. Liian harva käyttää aurinkosuojaa rusketuksen toivossa. Itse en ole koskaan viihtynyt auringossa enkä tässä päälle 40 vuoden aikana ole koskaan ottanut aurinkoa, siis maannut rannalla tai aurinkotuolissa ruskettumisen toivossa. Pyrin yleensä varjoon ja inhoan kuumuutta. Veljeni, jonka kanssa matkustan yleensä, rakastaa auringonpalvontaa, ja tämä on suurin kompromissimme, mitä joudumme tekemään matkoilla. Välipäivien aikana veli makaa auringossa tuntitolkulla ja minä olen majapaikassa verhot kiinni ja ilmastointi täysillä 😀 En yleisesti ottaen pidä myöskään valoisuudesta, ja minulla on kesäisin makuuhuoneessa kaksi pimennysverhoa päällekkäin.
Kiitos, Cilla. Tässä asiassa ollaan sitten aivan päinvastaisia. Ihmisiä on niin montaa tyyppiä ja mielipiteitä samoin. Itseä ehkä enemmän ihmetyttää sellaiset, jotka lotraa sitä rasvaa sen takia että pystyisi olemaan koko päivän auringossa rannalla ja ne rasvat on sitten meressä myös… Pimennysverhot on minullakin; yöllä pitää olla pimeää ja päivällä valoisaa, ihan noiden kaikkien hormonien luonnollisen tuotannon vuoksi.
Tärkeä aihe! Mä olin nuorena tosi huoleton auringon kanssa, mutta nykyään panostan kunnon aurinkosuojaan.
Kiitos, Eveliina. Kannattaa pikkuisen jättää tilaa auringolle kuitenkin 😁
Mielenkiintoinen juttu ja aihe! Itse tuli nuorempana otettua paljonkin aurinkoa, nykyään ei enää ollenkaan. Apteekista ostan aurinkovoiteita. Vaatteilla suojautuminen on myös hyvä, niinhän etelämaalaisetkin tekevät. 😊
Kiitos, Anu. Tosiaan etelämaalaiset suojautuvat niin että sielläkään ei enää saa D-vitamiinia tarpeeksi 😄Itse vältän apteekin tuotteita viimeiseen saakka, pelkästään senkin takia että siellä kaikki maksaa enemmän.
Aurinko on kyllä ihan mahtava. Itse en oikeastaan pala auringossa, edes päiväntasaajan läheisyydessa. Sen läsnäolo on itselleni kuitenkin todella tärkeää. Niin terveydelle kuin eleinvoimalle. Viime päivät, kun aurinko on paistanut, on vaikutus ollut huomattava!
Juuri näin mullakin. Valon määrä on suoraan verrannollinen olotilaan. Ja huomasin tosiaan vuosia sitten, että palaudun raskaistakin suorituksista paljon paremmin kun aurinko paahtaa täysillä. Minäkään en aiemmin palanut, mutta nykyään auringon valo on voimakkaampaa, ja varsinkin tropiikissa jos joutuu sattumalta olemaan auringossa kauemmin kuin on kuvitellut eikä ole tajunnut suojautua, niin punoitan kyllä ainakin vuorokauden.