Kävin elokuussa Helsingissä muutamassa kohteessa ystäväni kanssa. Taidekoti Kirppilästä jo kirjoitinkin aiemmin. Ehdimme vielä Designmuseoon Kustaa Saksin Rajamailla -näyttelyyn sekä Villa Gyllenbergiin, jossa oli esillä Idän henkisyys -näyttely. Syömässä kävimme Stockmannin suositussa kahdeksannen kerroksen lounasravintolassa, jota voin lämpimästi suositella.
Kustaa Saksi
Kustaa Saksi on vuonna 1975 syntynyt, Lahden Muotoiluinstituutista valmistunut monipuolinen suunnittelija ja taiteilija. Hän on tehnyt yhteistyötä monien tunnettujen brändien kanssa (Marimekko, Lacoste, Nike, Diesel, Levi’s…), suunnitellut suuria seinämaalauksia pilvenpiirtäjiin ja muun muassa vuonna 2013 Tukholman huonekalu- ja valaisinmessujen paviljonkiin 15000 A3-kokoisesta paperiarkista kootun installaation yhdessä arkkitehti Gert Wingårdhin kanssa.
Taiteilija on asunut aiemmin Pariisissa, nyt koti on Alankomaissa. Viime vuodet hän on keskittynyt suuriin kuvakudoksiin. Teokset on toteutettu jacquard-tekniikalla ja niissä on käytetty monipuolisesti erilaisia materiaaleja.
Rajamailla-näyttely
Designmuseon näyttelyyn on koottu teoksia vuosilta 2013-2023 sekä varta vasten tätä näyttelyä varten tilattuja suuria tekstiiliteoksia. Suurin osa teoksista on ripustettu niin, että niitä pääsee katsomaan molemmin puolin. Ne näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mistä kulmasta niitä tutkii. Niitä katsoessa tuntee tulevansa joko satumetsään tai jonnekin itämaiseen palatsiin. Esittelyn mukaan Saksi tutkii Rajamailla -näyttelyn teoksillaan hetkiä todellisen ja epätoden välillä. Taiteilijan auralliset migreenikohtaukset ovat toimineet inspiraation lähteenä, samoin kuin hallusinaatiot unen ja valveen välitilassa.
Jacquard-tekniikka, jolla kuvakudokset on kudottu, on 1800-luvun alussa käyttöön otettu reikäkorttitekniikka. Esittelijänsä Joseph-Marie Jacquardin mukaan nimetyllä tekniikalla saadaan erikoiskangaspuissa aikaan monimutkaisia kuvioita. Saksin näyttelyssä tämä vanha menetelmä luo siteen historiasta nykypäivään. Teokset on jaoteltu eri aihealuein Designmuseon yläkerran huoneisiin ja käytäviin. Kudoksissa vilisee niin eläimiä, hahmoja kuin kasvejakin, jopa niin paljon että joidenkin teosten esittelytekstissä on pitkä luettelo kudonnaisessa kuvatuista kasveista.
Saksi aloittaa kudonnaisen suunnittelun tutkimus- ja ideointivaiheella, minkä jälkeen hän tekee luonnoksen käyttäen kynää, sivellintä ja tietokonetta. Suunnitelma esitellään TextielLabin kudontatiimille, ja prosessi alkaa vastaavan tuotekehittäjän, Stef Mieron, kanssa. Kaikki kuviot ja värit muunnetaan tietokoneella digitaaliseen muotoon. Oikean rakenteen ja tunnelman luomiseksi Saksi etsii sopivia materiaaleja ja tekee tekstiilinäytteitä. Kudontavaiheessa hän on mukana useiden päivien ajan.
Helsingin Designmuseo
Designmuseo on perustettu 1873 alkuperäisenä tarkoituksenaan toimia taideteollisuuden opetuskokoelmana. ”Valtakunnallisena vastuumuseona Designmuseo kerää ja tallentaa muotoilualan kokoelmaa, vastaa osaltaan alan tutkimustoiminnasta, kehityksen dokumentoinnista sekä muotoilun nykyaikaa ja historiaa esittelevien näyttelyiden toteutuksesta. Museo tuottaa myös näyttelyitä muotoilun eri alueilta kotimaiseen ja kansainväliseen kiertoon.”, kertoo Wikipedia.
Nykyisellä paikallaan museo on toiminut vuodesta 1978. Museon kokoelmiin kuuluu valtava määrä esineitä, kuvia ja piirustuksia. Pysyvä näyttely ”Suomalainen muoto” esittelee suomalaisen muotoilun historiaa ja kehitystä. Esillä on esineitä Alvar Aallon suunnittelemasta lavuaarista eri aikakausien käyttöesineiden kautta Rut Brykin keramiikkateoksiin.
