Tämä artikkeli on päivitetty 29.7.2023 alkuperäisestä blogspot-artikkelista. Kuvat ovat edelleen surkeita.
(*Artikkeli sisältää affiliate-linkkejä. Varaaminen linkin kautta ei maksa sinulle ylimääräistä, mutta antaa minulle pienen komission).
Reppureissaamisemme toiseksi viimeinen, eli kuudes yöpymispaikka sijaitsi Bentotassa, joka on noin 56 km päässä edellisestä kohteestamme, Gallesta. Bentotaan saavuimme junalla ja kyyti maksoi pari euroa. Colomboon Bentotasta on noin 65 km ja se on tunnettu ranta-alueestaan, jolla sijaitsee muutamia hienompiakin hotelleja. Alueella on viihdytty lepäämässä jo ainakin pari sataa vuotta. Bentota sijaitsee jokisuistossa, ja joella onkin mukava liikkua veneellä välillä väljemmillä, välillä kapeammilla vesillä.
Bentotan keskusta, vai Aluthgaman?
Kävimme kerran Bentotan keskustassa. Se ei ollut suuri paikka, mutta peruskauppoja siellä oli. Jouduimme varmaan maksamaan kaikesta turistilisää. Perässämme kulki jatkuvasti ukkeli, joka yritti ohjata meitä kaupasta kauppaan. Jouduin sitten sanomaan viimein tiukasti, että pärjäämme itse, ja pääsimme hänestä eroon.
Bentotan majapaikka, Style Villa
Tämänkertainen majoituksemme oli aika kaukana keskustasta. Meidän olikin tarkoitus etupäässä levätä tämä loppumatka ennen viimeistä yötä lentokentän lähellä Negombossa. Tästä syystä olin myös varmistanut, että on uima-allas käytössä!
Majapaikan pihasta lähti joen/ojan vartta polku Dedduwa-järvelle. Kuulimme jo ensimmäisenä aamuna kovan molskahduksen ulkoa sisälle huoneeseen, ja mietimme, mikä siellä möyrii… Selvisi sitten aika äkkiä, mikä eläin oli kyseessä. Pelästyin ensin, että se on krokotiili! Mutta se oli aika harmiton varaani kuitenkin.
Rantapaikka itsessään ei ollut kovin kummoinen. Katetun laiturin tyyppiselle rakennukselle olisi ehkä saanut järjestettyä jotain piknikiä halutessaan ja emännän kanssa sopiessa. Kenties sellaisen järjestäminen olisi isommalla porukalla ollut ihan mukavaa, mutta me kaksistaan olemme todella vaatimattomasti reissussa aina. Tuntuu, että juhlaa on jo se, että voi olla yhdessä vapaalla ja nähdä kauniita paikkoja.
Majapaikassamme oli tällä hetkellä kolme huonetta. Sitä oltiin kuitenkin laajentamassa yläkertaan. Emäntämme kertoi, että hän hoitaa serkkunsa omistamaa kiinteistöä miehensä kanssa. Serkku asuu jossain ulkomailla, mutta oli tulossa piakkoin lomalle tänne. Samoin itsekin aina unelmoin toimivani, mutta taitaa jäädä haaveeksi…
Minä nautin altaasta. Olin ollut ihan tyhmä varatessani majoituksia, kun en useammin valinnut sellaista, missä on uima-allas. En vaan etukäteen ymmärtänyt, että mereen ei välttämättä täällä pääse, vaikka se olisikin lähellä. Aamiainen nautittiin myös altaan lähettyvillä, muut ateriat saimme huoneen edessä olevalle terassille, johon tultiin myös viereisestä huoneesta.
Päivitys: * Style villa on nykyään suurempi kuin majoittuessamme sinne. Katsoin kuvat Booking.com:sta ja minusta niistä ei saanut kunnon kuvaa paikasta (kuten usein tapahtuu). Mielestäni majoitus oli kivempi kuin mitä uusista kuvista näkyy.
My stylish man! Ihanan Ellan (lue Ellasta Sri Lankan vuoristossa) halpalaarista löydetty parin euron batiikkipaita ja täältä löydetty… Mikä tämän vaatteen nimi onkaan, saronki? Ihan ei ehkä värit mätsää, mutta tyyli on hieno…
Takaisin pääasiaan, eli oksankarahkaan. Kävimme Style Villan rannassa joka päivä monta kertaa. Useasti veteen kurottavalla oksalla istui kuningaskalastaja. Yhtä useasti kamerani missasi sen. Mutta oksankarahka laiturirakennuksesta vettä kohti kurottaen oli ehkä tärkein asia minulle tässä majapaikassa. Ihailin ja kuvasin sitä jatkuvasti, koska maisema vaihtui vuorokauden ajan mukaan. Toivottavasti se on vielä paikoillaan!
Meille tarjoiltiin myös hyvää ruokaa ja sitä todellakin oli riittävästi. Emäntä oli ilmiselvästi ylpeä keittotaidoistaan. Sri Lankassa ruoka on yleensä riisiä ja jotakin currya. Myös paistettua kalaa syödään paljon. Papadam-leipään ihastuimme tällä matkalla.
Koska mieheni on niin pöljä (noh, ainoita pöljyyksiä hänessä), että polttaa tupakkaa… Meidän oli käveltävä katsomaan, löytyisikö läheltä jotain ”kioskia”. Kyllä sellainen oli. Siitä ei oikein saanut selkoa, oliko auki vai kiinni, koska paikalla ei ollut ketään, mutta muuten näytti aukinaiselta. En enää muista, saatiinko tällä retkellä vai seuraavalla tehtyä ostoksia. Mutta matkan varrella nähtiin monia koiria, joiden kanssa yleensä aina juttelen reissuilla.
Nähtiin myös paikallista sähköasennusta.
En yhtään tiedä, miten tämän pitäisi toimia.
Lunuganga, arkkitehti Geoffrey Bawan koti ja puutarha
Kun saimme tietää, että aivan vieressä on srilankalaisen monikulttuurisen arkkitehdin kesäasunto ja puutarha, lähdimme tietenkin sinne tutustumiskäynnille. Itse asiassa tämä kohokohta elämässäni tapahtui aivan sattumalta, sillä en edes saanut kunnolla selvää, mitä emäntä kertoi paikasta. Mieheni muistutti siitä myöhemmin ja sanoi, että kuulemma vieressä on joku kuuluisa puutarha. Otin asiasta selvää ja sitten tulikin kiire päästä sinne! Olen kirjoittanut käynnistä Kodintunnun blogiin.
Lunugangaan pystyy näköjään majoittumaan. *
Teen sen ehdottomasti, jos vielä joskus menemme Sri Lankaan. Rakennukset ja puutarha tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Olenhan ammatiltani pihasuunnittelija ja floristi, mutta aioin alun perin opiskella arkkitehdiksi ja nautin suunnattomasti kauniista rakennuksista (vaikka ne olisivat kuinka huonossa kunnossa) ja hyvin suunnitelluista puutarhoista.
Geoffrey Bawa syntyi vuonna 1919 Colombossa. Hänen vanhempansa olivat monikansallisia ja myös Geoffrey opiskeli Englannissa (asianajaksi) sekä matkusti ympäri maailmaa. Hylättyään aikeensa ostaa maatila Italiasta, hän päätti perustaa italialaisen puutarhan Sri Lankaan. Hanke uhkasi kaatua tietämättömyyteen rakentamisesta ja puutarhasta, joten Bawa opiskeli arkkitehdiksi. Hän oli yksi aikakautensa vaikuttavimmista aasialaisista arkkitehdeista. Hänen töitään löytyy täältä.
Kun myöhemmin samana päivänä kuljimme tietä pitkin majapaikasta ihmisten ilmoille, meille huuteli joku poika tien varren talon katolta. Ihmettelimme hetken, mutta sitten poika osoittautui Lunugangan oppaaksi, joka muisti meidät siellä käynniltä. Hänen siskonsa oli myymässä lippuja puutarhaan ja hänkin muisti meidät ja tuli juttelemaan. Oli taas yksi tällainen mieltä lämmittävä hetki Sri Lankassa.
Periltä löytyi mm. kultaisia lehtiä! Niistäkin voi lukea lisää Lunuganga-jutusta.
Sri Lanka ei ole itselle tuttu kohde, joten kiva päästä lukemaan ja katsomaan millaista siellä olisi lomailla. Vehreältä näytti!
Vehreyttä riittää ja muutenkin kiva, leppoisa ja ystävällinen paikka. Ja edullinen!
Kiitos kiinnostavasta postauksesta! Ihanan värikästä ja vehreää ☀️
Kiitos Tanja! Niinhän siellä on. Ja vielä riittää juttua Sri Lankasta pitkään 🙂
Kiva fiilistellä Sri Lankaa eri paikoissa, missä itse olen vieraillut. Piti oikein kaivaa oma varaani-kokemukseni omasta blogista: https://hipaisujamaapallolla.fi/sri-lanka/
On ne aikamoisia vonkaleita, mutta jotenkin omiin silmiini söpöjäkin:)
Onhan ne söpöjä! Hikkaduwassa en itse ole ollut. Juuri sanoin miehelle, kun olen Sri Lankan juttuja päivittänyt, että ensi kerralla siellä voisi käydä. Samoin Gallessa ja Bentotassa, koska siellä on Bawan arkkitehtiveljesten puutarhat ja niihin haluan mennä uudelleen…
Tuolla alueella emme vierailleetkaan Sri Lankan kierroksellamme, mutta tuon vehreyden kyllä tunnistaa, siis noin yleisesti Sri Lankalta!
Jos vielä menemme Sri Lankaan, niin luulisin että juuri tuonne Bentotaan, kolmannen kerran.
Sri Lanka ja siten Bentota ei ole itselle tuttua. Mukava lueskella kohteista, joista ei aikaisemmin tiedä mitään. Kivan näköisiä majapaikkoja, jossa olisi kyllä mukava lomailla varsinkin Suomen talvikaudella.
Kiitos, Rami! Haluan yleensä nimenomaan tammi-helmikuun vaihteessa lämpimään, muuten tuntuu pahalta. Sri Lankaan lento ei ole ihan hirmuinen ja minusta helppoa ja edullista matkustaa, nähdä ja majoittua. Mutta aina ei voi sinnekään mennä 🙂
Kuningaskalastajia ja varaaneja olisi hauskaa nähdä ja saada kuvattua. Jälkimmäisiä mieluiten turvallisen matkan päästä 🙂
Ei tuntunut pahalta se varaanikaan, ehkä siihen tottui kun kuuli sitä polskintaa jatkuvasti 🙂
Me ei omalla matkallamme käyneet Bentotassa lainkaan, mutta olen kuullut paikasta paljon hyvää. kun mainitsit riisin ja curryn, tuli ikävä sri lankalaista ruokaa, se on erittäin hyvää, vaikka erittäin tulista usein onkin. Ja markkinoilla näkyi paljon tuota kuivattua kalaa, se sen sijaan ei niin houkuttelevaa ollut.
Niin, ehkä seuraavalla kerralla pitää maistaa sitä kalaa 🙂 Olen onnistunut välttämään tuliset ruuat matkoilla, mies aina välillä testaa ja katuu hetken 🙂