Aloitin Espanjan valloitukseni viime syksynä. En ole koskaan oikein innostunut turistien valtaamista alueista (ja Espanjassa, jos missä niitä riittää), mutta kävin kyllä Teneriffalla joskus reilut 10 vuotta sitten ja muutin vähän mieltäni. Espanjan kieli tuntuu jostain syystä kotoisalta ja olen tanssinut flamencoa muutaman vuoden joskus kauan sitten, joten ihan vierasta kaikki espanjalaisuus ei ole. Lokakuussa oleskelin 16 vrk Malagan lähellä Guadalmarissa (linkki juttuun sieltä) ja marraskuun lopulla lähdin yhdeksäksi yöksi Teneriffalle Los Gigantesiin.
Syksyn matkojen takia myös espanjankielen opiskelussa oli vähän taukoja. Muutenkin tällä iällä on hankalampaa opiskella, koska pää on jo niin täynnä muistettavaa asiaa, että osa tippuu… Kielten opiskelu on yleensä tuntunut paljon helpommalta. Opiskelu auttaa kuitenkin vähän ymmärtämään asioita ainakin ostoksilla ja liikenteessä kulkiessa.
Etsin yleensä majoituksia ja paikkoja todella kauan ja hartaasti, mutta kun matkoja on enemmän, ei pysty keskittymään yhtä tarkasti eikä kuluttamaan yhtä paljon aikaa niiden suunnitteluun kuin ennen, kun matkustin vain korkeintaan kerran vuodessa. Kolusin kyllä Bookingin ja Airbnb:n tarjonnat moneen kertaan ja Los Gigantes valikoitui oikeastaan majoituksen vuoksi. Olin päättänyt että olisin etelä- tai länsipuolella saarta varmistaakseni sen, että pääsen veteen ilman ollessa tarpeeksi lämmin.
Matkaa Teneriffan eteläiseltä lentokentältä, Tenerife sur Reina Sofialta Los Gigantesin asuntoon oli yli 40 km ja koska lentokone oli perillä yöllä yhdentoista aikaan, olin varannut taksin tuota matkaa varten. Taksi kuitenkin peruuntui muutamaa tuntia ennen kuin olin lähdössä kotoa, ja loppuajan kotona koitin saada toista taksia tilalle siinä onnistumatta. Suoraa bussikyytiä asunnon lähelle ei ollut, vaan olisi pitänyt vaihtaa bussia ja kävellä ylämäkeä laukkujen kanssa loppumatka. Facebookin Teneriffa-ryhmässä kuitenkin vakuuteltiin, että kentältä saa taksin. Niin saikin, ja edullisemmin kuin ennakkoon varaamani. Tultiin myös sellaista kyytiä että mummoa hirvitti, joten oltiin nopeammin perillä kuin mitä Google Maps esitti.
Los Gigantesin majapaikka: Vista Azul
Olin halunnut löytää majoituksen, jossa on parveke ja merinäköala, kerrankin. Ajattelin, että voisin istuskella ja lueskella, ehkä jopa kirjoitella parvekkeella. Löysinkin parvekkeellisen asunnon, jossa oli suuren parvekkeen lisäksi iso oleskelutila kunnollisella pöydällä, ja erillinen makuuhuone. Parvekkeelta oli oivalliset näkymät merelle, satamaan ja vuorelle. En kuitenkaan viettänyt siellä paljon aikaa, koska ylemmistä parvekkeista näkyi sinne ja parveke oli niin syvä, että lähempänä ovea ei oikein saanut oikeanlaista tunnelmaa meren katseluun.
Asunnon sisustus oli siisti ja harkittu ja miellyttää varmasti suurinta osaa ihmisistä. Itse rakennuskin oli todella siisti ja hiukan näyttäväkin aula-alueineen. Päättelin siellä olevan myös jonkinlainen juhlatila pienine esiintymislavoineen. Sainkin yöllä tovin ihmetellä aulassa ja kerrata ohjeita sisäänkirjaantumiseen, tai edes oikean oven löytämiseen. Talossa piti olla hissi, mutta sitä ei näkynyt missään. Minun piti aulasta lähteä vasemmalle, mutta sinne päin ei päässyt. Jouduin sitten kuitenkin nousemaan ensin portaita laukkujen kanssa, ennen kuin pääsin kääntymään vasemmalle, niin kuin ohjeessa sanottiin. Huomasin myöhemmin, että talon sivustalta olisi päässyt ramppia hissille, mutta rampille oli lukollinen portti.
Asunnossa oli kaikki tarvittava. Keittiössä pesukone, niin kuin Espanjassa ilmeisesti on yleistä. Kapselikahvikone, jota en suostu käyttämään koska en halua kahvin sekaan lisäaineita enkä yksittäispakattuja tuotteita lisäämään roskaa. Käytän siis vedenkeitintä ja pikakahvia. Mietin taas ottavani seuraavalle reissulle suomalaisen tiskiharjan mukaan, mutta muuten pärjäsin hyvin.
Majoitus löytyy *Booking.comista. (*Sisältää affiliate-linkin. Varaaminen linkin kautta ei maksa sinulle ylimääräistä, mutta antaa minulle pienen komission).
Keskustaan kulkiessani yritin etsiä reittiä rantaan samalla, mutta sellaista ei ollut. Talo oli aivan vuoren rinteessä, tie itse asiassa päättyi talon pihaan. Rannan puolella tietä oli vain taloihin vieviä pikkuteitä, joten rantaan päästäkseen täytyi kulkea koko matka keskustaan ja sieltä vielä alas satamaan ja sen viereiseen rantaan.
Uima-allas oli talon ykköskerroksen tasanteella. Sieltä pääsi portaita ylöspäin talon seinustaa, ja yhtenä päivänä kiipesinkin niin ylös kuin pääsin. Kerroksesta riippuen talossa oli vähän erilaisia asuntoja, toisissa kerroksissa ikään kuin erillisiä taloja. Aivan ylhäällä oli portti joka johti ylemmälle vuoristotielle.
Ylhäältä oli tietysti hienot näkymät. Niin oli parvekkeeltakin, ja auringonlaskua tuli kuvattua varmaan joka ilta. Samoin seurasin laivojen lähtöä retkille satamasta ja sinne saapumista. Aaltojen äänen saattoi hyvin kuulla niiden osuessa rantakallioon. Läheistä tietä ei juurikaan huomannut, koska se päättyi talon sivustalle. Parkkitilaa olisi varmaan sen varresta löytynyt, mikäli olisi halunnut vuokrata auton loman ajaksi.
Tämä hyvällä paikalla sijaitseva kaunis asunto löytyy siis * Booking.comista.
Acantilados de Los Gigantes
Tämä jättiläisten, eli suurten kallioiden suojissa sijaitseva pieni kaupunki on sopiva lomapaikka sellaisille, jotka kaipaavat ”helppoa” elämää, eli tarjolla on turisteille sopivia palveluita, mutta hiukan rauhallisemmassa ja pienemmässä mittakaavassa kuin suurilla turistialueilla. Liian helppoa täällä ei kuitenkaan ole, koska maastossa on niin suuria korkeuseroja, että joutuu kyllä kulkemaan ylämäkiä ja portaita aika tiuhaan.
Keskustassa on kolme Supermercadoa, muutama ravintola, hotelleja ja ranta-alue satamineen ja turistikauppoineen. Matka lähimmältä Supermercadolta asunnolleni oli Google Mapsin mukaan 10 minuuttia, mutta koska se oli pelkkää ylämäkeä, matka kyllä kesti minulta puolisen tuntia hengähdystaukoineen. Ensimmäisellä kauppareissulla, kun ostin kanisterin vettä, maitopurkin ja jugurttipurkkeja kaiken muun lisäksi, olin päättänyt ottaa taksin ”kotiin”.
Takseja ei vain näkynyt, joten jouduin kävelemään painavien kassien kanssa ylämäkeä asunnolle ja olin aivan loppu sen jälkeen. Onneksi myöhemmin tajusin, mistä taksin saa ja tulin muutaman kerran taksilla asunnolle, kun oli jotain kannettavaa. Taksi maksoi vähän vaihdellen noin 3,60 €. Bolt ja Uber, joita yleensä käytän, eivät saarella toimi.
Matkustamista ja retkien miettimistä Teneriffalla
Teneriffan saarella pystyy kulkemaan bussilla paikasta toiseen. Mutta koska reitit ovat kiemuraisia vuoristoteitä eikä ohituspaikkoja paljon ole, matkustaminen ei ole niin yksinkertaista kuin jossain muualla. Olin ottanut etukäteen selvää asioista, mutta silti meni pieleen. Olin hankkinut mobiilibussikortin ja ladannut sinne rahaa, mutta en saanut sitä käyttööni. Tästä jouduin keskustelemaan moneen kertaan majoittajani kanssa ohjeita saadakseni.
Kuvittelin matkustavani paljon enemmän ympäri saarta kuin mihin sitten pystyin. Minulla on edelleen 50 € saldoa bussi-appissa. Kaikki matkat maksoin käteisellä. Mutta; uupumukseni takia oma pää ei toimi, joten jollekin tämä voi olla just a piece of cake. On varmasti kätevää käyttää appia maksamiseen ja ladata sinne tarvittaessa lisää käyttövaraa. Tuo 50 € oli muistaakseni 7 vuorokauden lipun hinta kaikille saaren bussireiteille.
Olen tottunut käyttämään Google Mapsia suunnistaessani ja katsoessani aikatauluja ja reittejä. Teneriffalla törmäsin monta kertaa sen toimimattomuuteen. Jouduin välillä hortoilemaan ja odottelemaan sopivaa aikaa ja paikkaa, että se taas toimi ja näin, missä olin. Tämän vuoksi paperikarttoja kannattaisi pitää mukana. Rome2Rio-sovellus näyttää välillä paremmin aikataulut ja reitit kuin Google Maps. Olen välillä tarkistanut molemmista, että varmasti olen oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeaa kulkuvälinettä odottamassa.
Vuokraamalla auton pääsee varmasti nopeammin perille. Kannattaa huomioida siinäkin, että navigaattorit eivät ehkä toimi ja varustautua paperikartoin tai tallentaa/tulostaa reitit etukäteen. Maps.me toimii ilman nettiä, mutta ei aina löydä etsimääsi osoitetta.
Katselin myös, millaisia retkiä olisi tarjolla Teneriffalla. Minua olisi se valasretki * kiinnostanut kovasti, mutta en siis uskaltanut yksin lähteä, tai ei huvittanut. Teneriffan tunnetuimman nähtävyyden, kansallispuisto Teiden olin aivan varmasti suunnitellut tällä kerralla kokevani, koska se jäi edellisellä kerralla väliin. Matkustettuani kolmisen tuntia kiemurateitä bussilla Puerto de la Cruziin ja saman ajan pimeässä takaisin, päätin kuitenkin että en jaksaisi heti uudelleen pitkille bussimatkoille vuoristoon. Jälkikäteen ajatellen olisin voinut ottaa sinne valmisretken, * eli vähän harmittaa kun tuo paikka jäi tälläkin reissulla näkemättä.
Puerto de la Cruzissa siis kävin ja samalla reissulla La Orotavassa ja niiden välimaastoon sijoittuvassa Botanical Gardenissa. Tästä matkasta kirjoittelen myöhemmin enemmän. Etelän suuntaan matkasin Adejessa ja Costa Adejessa, enkä oikein tiennyt kumpaan paikkaan olin menossa. Ehkä minua ei tosiaan pitäisi päästää yksin matkustamaan? No, näistä selvittiin. Espanjassa minusta kaikki paikat näyttävät aika samanlaisilta, kun joka paikka päällystetään laatoilla, rannat rakennetaan samanlaisiksi ja puut ja pensaat leikataan samannäköisiksi. Minusta ei siis syksyn kahdella matkalla Espanjaan ole tullut suurta maan fania.
Kun olin tulossa takaisin Adejeihin suunnatulta retkeltäni, hyppäsin extempore bussista Puerto de Santiagossa, jota olin menomatkalla katsellut ja se oli näyttänyt kivalta. Sitä se olikin minusta! Viihdyin siellä visuaalisesti huomattavasti paremmin kuin muualla tähän astisista paikoista Espanjassa, lukuun ottamatta puistoja ja Malagan vanhaa kaupunkia. Se ei ollut niin sliipattu ja putipuhdas kuin muut. Huomasin siellä myös suuremman ruokakaupan, Dino-Marketin, kuin Los Gigantesissa. Seuraavana päivänä kävelin asunnolta Puerto de Santiagoon kauppaan ja tulin bussilla takaisin. Nyt osasin!
Yhteenveto matkakokemuksista Espanjassa
Kuten tulikin jo kerrottua, en ole ihastunut maahan. Eniten ehkä vaivaavat kaikkialle levittäytyvät keramiikkalaatat, vaikka kauniita ovatkin ja vaikka rakastan laadukasta keramiikkaa ja sen tekemistä. Tykkään luonnosta ja luonnonmukaisuudesta, joten minusta suurin osa puista ja pensaista voisi jäädä leikkaamatta johonkin muotoon ja muottiin. Kun kaikki kulkuväylät on päällystetty eikä ojia tai pusikoita ole missään, on sekä pörriäisten että esimerkiksi koirien tarpeet unohdettu.
Myös turistisuus tekee oloni epämukavaksi. Se ei häiritse muissa maissa läheskään näin paljon, missä siis vika? Suunnittelen kuitenkin edelleen lähteväni Espanjaan, koska se tuntuu helpoimmalta vaihtoehdolta yksin matkustavalle vanhalle naiselle. Tätä kirjoittaessa mietin koko ajan, lähdenkö ensi syksynä vai enkö. En osaa päättää. Minulla on kuitenkin suunnaton tarve ja halu olla valossa, lämpimässä ja päästä veteen, koska ainoastaan siinä elementissä pystyn harrastamaan liikuntaa.
Entä ne hyvät puolet sitten?
- Valo, aurinko, jaksaminen.
- Into tutustua uusiin paikkoihin ja kulkeminen niihin, vaikka väsyttää.
- Valokuvaaminen.
- Flamenco, joka edelleen on kokematta Espanjassa, mutta ei Suomessa. Tiesitkö, että Suomi oli aikoinaan flamencon kärkimaita?
- Uiminen/vesijumppa.
- Kieli, jota opiskelen ja sen avulla voisi tulla paremmin toimeen maassa.
- Ruoka, josta ei ihan hirveästi ole kokemusta, koska minulla on ollut oma keittiö käytössäni matkoilla ja pyrin syömään VHH-ruokaa.
- Paljon tutustumisen arvoisia kaupunkeja ja kohteita.
Kerro parhaat Espanja-vinkkisi! Miten minut opetetaan rakastamaan tätä maata? Vai pitäisikö vain luovuttaa ja matkustaa jonnekin muualle 🙂
Noista intialaisista räteistä tuli mieleen, että ihmettelen usein samaa esimerkiksi Meksikossa, missä samanlaisia kauppoja saattaa olla kymmenenkin peräkkäin. Myös Madeiralla tuo oli tyypillistä. Kuka sitä krääsää ja massatuotettua turistiroinaa oikein ostaa?! Tuo oli myös hyvä pointti, että vaikka kohde olisikin perus turistirysä, voi sieltä löytää autenttistakin tunnelmaa. Me suositaan yleensä Airnbnb-kämppiä tai Bookingista just noita paikallisia majoituksia ennemmin kuin mitään hotelliketjuja. Upeat maisemat oli sinun majoituksesta!
Joo, aivan käsittämätöntä tuo samojen tuotteiden myyminen. Todellakin turistien aliarvioimista! Muistan kun joskus aikoinaan oltiin kauppatorilla myymässä (olen entinen käsityöläinen) ja siellä oli ”saamelaisia”, tai Lappi-tuotteita… Juuri niitä massatuotettuja. Tuntui kornilta, koska olen Rovaniemeltä kotoisin. Liekö Suomessa enää noita myydään, en tiedä. Ehkä Korvatunturilla 😀
Teneriffa on todella kaunis ja jopa aliarvostettu matkakohde! 🙂 Olen aikoinaan lapsena äitini mukana matkannut Los Gigantesiin viikon lomalle ja sen jälkeen myöhemmin aikuisena itsekseni reppureissulle. Teneriffa on helppo, sillä hyvät bussit kulkee saaren päästä toiseen edullisesti ja matka sujui vaivatta. Käväisin tutustumassa Mascaan ja Teideen jeeppiretken muodossa ja vietin viikon valainten ja delfiinien parissa vapaaehtoistöitä tehden Los Christianosissa. Santa Cruz oli kaupungeista suosikkini, sillä siellä pääsi parhaiten karkuun turismitunnelmaa. Ihana, että lähdit rohkeasti ja tutustuit saareen, toivottavasti pääset eksymään vielä uudelleenkin Teneriffalle ja kokeilemaan entistä enemmän haluamiasi asioita. Itse kärsin ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöstä, joten ymmärrän, että joskus asiat tuottavat vaikeuksia. Siitäkin huolimatta kokemuksesta voin sanoa, että härkää sarvista vain toteuttamaan unelmia ja haaveita, isoja ja pieniä. <3 Tässä linkki blogiini omiin Teneriffan seikkailuihin, blogissa myös paljon muuta Espanjan matkailua, sillä asuin puoli vuotta ihanassa Valenciassa muutama vuosi sitten! https://www.kookospalmunalla.fi/teneriffa/ , https://www.kookospalmunalla.fi/espanja/
Kiitos! Santa Cruz jäi käymättä, minulle oli niin jännää se bussikyyti vuoristossa, että en lähtenyt sitten uudelleen. Ehkä vielä joskus 🙂 Pitää käydä lukemassa noita blogijuttujasi Espanjasta!
Ei niin ihmeellisiä vikoja Kanarian saarista tullut itsellekään. Manner Espanjassa koin, että oli enemmän ihmeteltävää.
Teneriffalle kuitenkin haluan matkustaa uudestaan, koska kaikissa paikoissa viimeksi kun oltiin, emme ehtineet käymään.
Niin, kyllä siellä Teneriffallakin on paljon nähtävää. Ja kun kulkeminen paikasta toiseen ei ole helpoimmasta päästä, niin tarvitsisi monta viikkoa koko saaren koluamiseen.
Aina ei voi ihastua ja joskus se kestää hetken. Oli kuitenkin mukavaa, että kerroit noista arkisista pikku ongelmista (karttojen toimimattomuus, bussireitit), ne jäävät useinkirjoituksissa huomioimatta.
Niin, aina ei heti ihastu. Ehkä annan Espanjalle vielä montakin mahdollisuutta!
Hienoa, että olet rohkeasti lähtenyt reissuun. 🙂 Moni jää kotisohvalle, jos ei ole matkakaveria. Minä tykkään Espanjasta ja olen kieltä opiskellut useita vuosia. Toki nyt on ollut taukoa ja kun sitä ei ole käyttänyt, on suurin osa unohtunut. Mutta kaikki eivät tykkää kaikesta ja jos Espanja ei tunnu omalta, sitten vaan katseet muihin maihin.
Kiitos, Merja. Niin, on vähän kahtia jakautunut fiilikset Espanjan suhteen. Toisaalta haluaisin kovasti, toisaalta muistan miten orvolta tuntui olla yksin siellä. Enkä tiedä, tuntuisiko jossain muualla toisenlaiselta.
Juuri nyt, siis tänä syksynä, taitaa Teneriffakin olla vähän savustunut paikka?
Mekin olemme päätyneet, ehkä turhankin usein 🙂 Espanjaan sen helppouden takia, suorat lentoyhteydet talvellakin ja talvikuukausinakin kelvolliset kelit.
Kanarian saarille toki harvemmin, tarkkaan ottaen vaan kahdesti ja niistäkin toisen kerran vaan siksi, että sieltä oli taas suora lentoyhteys Mauritaniaan.
Viimeksi Andalusiassa ollessamme taisin todeta, että seuraavana talvena joku muu maa, mutta katsotaan nyt. Ainakin tammikuussa se joku muu maa on Egypti.
Niin, toivottavasti ei koko Teneriffa ole kohta hiiltynyt 🙁 Egyptiin? Se on maa, josta olen sanonut, että ei koskaan enää.
Eipä Egyptin maine meitäkään varsinaisesti houkutellut, mutta maailmanluokan nähtävyydet haluamme silti käydä katsomassa, sillä ensimmäinen vierailumme maassa oli vaan päiväseltään rajan yli Eilatista Tabaan ja takaisin. Meillä kun tämä matkailu on useimmiten tavalla tai toisella tavoitehakuista, ei oikeastaan lomailua 🙂
Olen itse hämmästyksekseni rakastunut Espanjaan. Ehkä sinun pitäisi vuokrata auto, se on hurjan edullista ja autoilijat ymmärtävät hyvin törttöilijääkin. Esim. Taskuunperuuttaessa odotellaan rauhassa ja lopuksi ohitetaan tervehtien. Kannattaa ottaa vakuutukset autoon, minullekin tuli viirua puskuriin, kun ajoin tosi ahtaaseen parkkihalliin. Toisen kerran ajauduin (google maps ohjasi) jonnekin ahtaalle kadulle ja piti pyytää paikallista poikaa peruuttamaan auto. Ihania pikku vuoristokyliä löysin täten.
Ilman muuta ottaisinkin, mutta tuossakin minua vähän haittaa yksin oleminen ja ajaminen. Sen verran tuli kokemusta ahtaista teistä ja mäistä Kroatiassa, että oli hyvä että oli mukana toinen ihminen. Ajoitko sinä yksin siellä Espanjassa?
Teneriffa kuulostaa yhdeltä kiinnostavimmalta Kanariansaarista. Itseäni kiinnostaisi alueen luontokohteet, erityisesti Aja Anagan luonnonpuisto ja Teide tulivuori. Myös tuo Los Gigantesibn kaupunki ainakin näyttää oikein hienolta kohteelta maisemien perusteella. Sitä en edes oikeastaan tiennyt, että valasretkiäkin olisi tarjolla. Mukavilta kuulostavat nekin.
Oma näkemykseni Espanjasta on hieman samanlainen. En ole vielä ihastunut maahan täysin, vaikka paljon itseäni kiinnostavia paikkoja sieltä tosiaan löytyy. Tosin omalla kohdallani tuo saattaa johtua myös siitä, että en ole Espanjassa juurikaan matkustanut, vielä.
Kun tykkäät luontokohteista, niin uskoisin sinun pitävän myös La Gomerasta tuolla Teneriffalla. Kannattaisi varmaan vuokrata auto, niin pääsisi helpommin kiertämään saarta ja mielenkiintoisia kohteita.