Olemme asuneet Kellokoskella kohta kuusi vuotta, mutta vasta nyt pääsimme visiitille Kellokosken sairaalamuseoon. Useasti on kuitenkin tullut käytyä kävelyllä sairaalan puistoissa ja koko alueella. Nyt kun viimeisetkin toiminnat on lopetettu sairaalassa, oli todellakin korkea aika tutustua sairaalamuseoon ja päästä sairaalan päärakennukseen.
Sairaalamuseossa on tällä hetkellä avoinna myös näyttely PÄÄÄÄNI!, jonka teokset ovat lähtöisin ääniä kuulevilta taiteilijoilta, osa Kellokosken sairaalassa aikaansa viettäneiltä. Kun kävimme sairaalamuseossa, näyttely oli vielä museon vintillä ja kellarissa, mutta nyt se on siirtynyt Kellokosken sairaalan päärakennukseen, entiseen kartanorakennukseen.
Kellokosken sairaalamuseon aukioloajat ja muuta tietoa löytyy HUS:in sivuilta.
Sattumalta sairaalamuseossa oli juuri alkamassa opastettu kierros kun menimme paikalle, joten saimme saman tien kiertää museon alueella entisen kartanorakennuksen, Prinsessan muistomerkin ja sairaalan kappelin, jonka kellarissa on ruumishuone. Käsittääkseni opastettu kierros pidetään jokaisena museon aukiolopäivänä klo 13 alkaen. Ehdimme ennen kierrosta kuitenkin käydä museon huoneet läpi.
Kellokosken kartano
Kellokosken kartanon historia alkaa 1700-luvun jälkipuoliskolla, mutta monien vaiheiden jälkeen Kondrad Zilliacus rakennutti perheelleen palatsimaisen kartanorakennuksen, jonka vihkiäisjuhlia vietettiin vuoden 1889 alussa. Saman vuoden keväällä ”Konni” kuitenkin jo pakeni velkojiaan ulkomaille jättäen suuren perheen jälkeensä. Lyhyt historia löytyy täältä.
Vuonna 1909 kartanon maat siirtyivät valtiolle. Maat käytettiin asutustarkoituksiin ja päärakennuksen ympärille jäi vain noin 10 ha suuruinen tonttialue puistoineen. Se erotettiin 1915 joidenkin Uudenmaan ja Hämeen lääneihin kuuluneiden kuntien piirimielisairaalaa varten.
Kellokosken sairaala päätettiin lakkauttaa vuonna 2015. Sen toiminnan puolesta kirjoitettiin adressi, mutta sairaalan alueen ja rakennusten myymisestä uutisoitiin vuonna 2020 ja 2021 sekä Ylen että HUSin toimesta.
Kellokosken sairaalamuseon kierros kulkee kartanorakennuksen kautta Prinsessan muistomerkille, kappeliin ja takaisin museolle. Sairaalan puistoalue on kaunis ja levollinen paikka käydä. Näkymät päärakennuksesta ovat varmasti inspiroineet myös siinä työskenteleviä ihmisiä kautta aikain. Joen ranta kutsuu kulkemaan ja rauhoittumaan veden äärelle.
Kellokosken sairaalan kaksi kuuluisaa naista
Tunnetuin Kellokosken sairaalan potilas oli nimellä Prinsessa tunnettu Anna Lappalainen, joka asui suurimman osan elämästään mielisairaaloissa ja Kellokosken sairaalassa pisimpään, yli 50 vuotta. Anna oli omasta mielestään Buckinghamin palatsissa syntynyt prinsessa Anna, jonka aarnikotka oli kuljettanut Suomeen. Sairaalassa hänellä olikin suuri henkilökunta. Kellokosken Prinsessaa on muistettu kirjalla, elokuvalla ja muistomerkillä, joka sijaitsee sairaalan puutarhassa.
Toinen muistomerkillä palkittu nainen oli ylihoitaja Anna Pakalén, joka teki paljon uudistuksia sairaalan toimenpiteissä saaden niistä inhimillisempiä, ja jonka toimesta myös rakennettiin sairaalan alueelle pieni kappeli. Tämän Annan patsas löytyy sairaalan viereisestä Annanpuistosta. Olen kirjoittanut alueesta vuosia sitten… Se on ilmeisesti uudistettu vastikään, joten minunkin olisi syytä tehdä uusi kävelyretki sinne!
Prinsessan muistomerkki
Kellokosken sairaalan tunnettu ylilääkäri Ilkka Taipale vaikutti paljon sairaalan toimintaan ja ympäristöön. Hän myös kuulemma päätti Saksaan suuntautuneen matkansa jälkeen, että sairaalan kuuluisin potilas ansaitsee muistomerkin. Matkallaan hän oli nähnyt tällaisen potilaalle tehdyn muistomerkin, ja nämä kaksi ovat jota kuinkin ainoat potilaille pystytetyt muistomerkit maailmassa.
Muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Rauni Liukko ja se paljastettiin vuonna 1995. Prinsessa oli kuollut vuonna 1988, joten hän ei muistomerkkiä ehtinyt näkemään.
Sairaalan kappeli ja ruumishuone
Pääsimme lyhyehkön kierroksen aikana käymään myös pienessä sairaalan kappelissa ja sen kellarissa sijaitsevassa ruumishuoneessa. Kellarissa oli tilaa neljälle ruumiille ja kymmenkunnalle kierrokseen osallistuneelle ihmiselle. Ihan mielenkiintoista!
Kappeli oli yksinkertaisen kaunis. Senkin käyttöä tulevaisuudessa mietitään sairaalan rakennusten ollessa nyt myynnissä. Minusta se sopisi vallan hyvin juuri Hilpi-oppaan mainitsemiin tarkoituksiin, eli ristiäisiin ja pieniin vihkimisiin.
Kellokoski, Suomen neljänneksi idyllisin kylä
Tänä vuonna kylämme sai myös tällaisen tittelin. Vuonna 1996 Uudenmaan liitto valitsi Kellokosken vuoden kyläksi. Pienessä kylässä riittää nähtävää melkein päiväksi! Se onkin mukava paikka käväistä ajelulla, kävelyllä ja vaikka syömässä päiväsaikaan. Olen kirjoittanut Kellokoskesta Annanpuiston lisäksi muutaman artikkelin:
Mitäpä jos tekisit retken Kellokoskelle?
Kellokosken joulumarkkinoista:
Kellokosken Ruukin joulumarkkinat 2023
