Orto Botanico di Padova on aivan erityinen paikka. Se tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden astua aikakoneeseen ja tutustua kasvien maailmaan kuin joskus ennen. Tämä historiallinen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Italian Padovassa ja on yksi maailman vanhimmista laatuaan. Poikkesimme tähän keitaaseen matkallamme Venetsiasta Garda-järven rannalle.
Aikamatka kasvien maailmaan
Orto Botanico perustettiin vuonna 1545, ja se on siten Euroopan vanhin edelleen toiminnassa oleva kasvitieteellinen puutarha. Alun perin puutarha perustettiin opetus- ja tutkimustarkoituksiin, ja sen tarkoituksena oli auttaa lääketieteen opiskelijoita tunnistamaan erilaisia kasveja lääketieteellisiä tarkoituksia varten.
Kävellessäni puutarhassa menneisyys todellakin oli läsnä. Antiikin aikaiset pylväät ja historialliset kasvihuoneet loivat tunnelman aikojen takaa. Kapeat käytävät johdattivat meitä eri osastojen välillä, ja jokainen niistä esitteli omanlaisensa kasvimaailman. Kasveja oli ryhmitelty niiden käyttötarkoituksen mukaan, kuten lääkekasvit, myrkylliset kasvit ja hyötykasvit.
Kasvitieteen aarteet
Puutarhassa on yli 6000 eri kasvilajia, joista monet ovat harvinaisia tai uhanalaisia. Näiden kasvien joukossa on monia, jotka ovat olleet mukana tärkeissä tieteellisissä löydöissä ja tutkimuksissa. Puutarhan vanhin puu on vuonna 1585 istutettu kääpiövihapalmu. Sitä kutsutaan myös Goethe-puuksi, koska tämä kuuluisa runoilija ja yleisnero havaitsi palmun vuonna 1786 ja inspiroitui kuvailemaan evoluutioteoriaansa vuonna 1790 julkaistussa Esseessä kasvien metamorfoosista: ”Sen lehdet: kokonaiset tyvestä, ne kehittävät venymiä varren puoliväliin ja rispaavat kärjessä lineaarisen lacinian ihailijoiksi.”
Puulle on rakennettu oma kahdeksankulmainen kasvihuone vuonna 1935. Se muistuttaa aiempaa puista kasvihuonetta vuodelta 1874. Meillä ei ollut opastusta puutarhassa, joten emme kiinnittäneet tähän puuhun sen kummempaa huomiota. Se näkyy lähinnä taustana ottamissani kuvissa. Ehkä puutarhoissa kulkemisessa tärkeintä on kuitenkin oma tunne ja kokemus paikasta, kuin kaikki täsmätieto historiasta. Sekin kun on monesti miltei käsinkosketeltavaa.
Puutarhan kasvihuoneet ovat kuin pieniä ekosysteemejä itsessään. Kuljimme läpi trooppisen sademetsän, aavikon ja alppiniityn, joista kukin oli täynnä kasveja, näihin nimenomaisiin, erilaisiin ympäristöihin sopeutuneita.
Kasvihuoneet aarteiden tallessapitoon
Orto Botanico di Padovan sisätilat ovat miltei yhtä vaikuttavia ja monipuolisia kuin sen ulkoalueetkin. Puutarha sisältää useita historiallisia kasvihuoneita, joissa kävijät saavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin ilmasto- ja kasvuympäristöihin.
Yksi kasvihuoneista on omistettu trooppisille kasveille. Astuessani sisään tunsin lämpimän kostean ilman ympärilläni, ja edessäni avautui trooppisen sademetsän maailma. Korkeat puut, viiniköynnökset ja värikkäät kukat loivat paratiisimaisen ilmapiirin.
Toisessa kasvihuoneessa pääsimme tutustumaan aavikon kasvistoon. Hiekkaa ja kaktuksia on ryhmitelty niin, että tilassa pystyy aistimaan aavikon karua kauneutta. Erilaiset kaktukset, joiden piikit olivat kuin taidokkaita veistoksia, herättivät kiinnostusta, mutta myös kammoa. Ihailen kovasti kaktusten ulkonäköä, mutta en halua niitä kotiini. Huonoa fengshuita 🙂
Kolmas kasvihuoneista on omistettu alppikasvistolle. Täällä ilmapiiri on viileämpi ja saa tutustua niihin kasveihin, jotka selviytyvät korkeilla vuoristoalueilla. Alppiniityt olivat täynnä kauniita kukkia ja matalakasvuisia kasveja, jotka ovat sopeutuneet äärimmäisiin olosuhteisiin.
Jokaisessa kasvihuoneessa pääsi matkaamaan menneisyyteen. Vanhat lasi-ikkunat, antiikin aikaiset pylväät ja historialliset yksityiskohdat antoivat kasvihuoneille oman ainutlaatuisen, hiukan utuisen tunnelmansa. Kulkeminen näiden kasvihuoneiden läpi oli kuin seikkailu eri ekosysteemeissä, ja jokainen askel paljasti uuden kasvien ja kasvuympäristön salaisuuden.
Joihinkin tällaisiin paikkoihin voisin jäädä ikuisuuksiksi vain nauttimaan joko herkästä tai rosoisesta kauneudesta ja kuvaamaan sitä muistoksi tuleviin synkeämpiin ajanjaksoihin.
Opastettu matka menneisyyteen
Orto Botanicossa on myös opastettuja kierroksia. Paikalliset asiantuntijat jakavat tietouttaan kasvien maailmasta ja puutarhan historiasta, niin saa syvällisemmän käsityksen siitä, miten puutarha on kehittynyt vuosisatojen varrella ja miten se on säilyttänyt alkuperäisen tarkoituksensa palvella opetuksen ja tutkimuksen keskuksena.
Puutarha inspiroi minua kovasti. Se ehdottomasti herättää mielenkiinnon ja uteliaisuuden luonnon ihmeisiin sekä puutarhojen arkkitehtuureihin ja ”sisustuksiin”. Jos olet matkalla Pohjois-Italiassa, käy ihmeessä tutustumassa tähän Unescon maailmanperintökohteeseen.
Pihasuunnittelijana minua kiinnosti puutarhan käytävät ja istutusalueet, erityisesti jonkinlaisen kivikkopuutarhan alueella. Siellä oli käytetty istutuksia rajaamaan erilaisia ja erikokoisia kiviä, ja käytävät kulkivat erisuuntaisin tiililadonnoin kasvien lomassa. Minua siis kiehtovat usein enemmän kasvien erilaiset vihreät sävyt ja muodot kuin runsaasti kukkivat perennat ja pensaat.
Vaikka ei haluaisi koluta ja nuuskia puutarhoja yhtä tarkasti kuin minä, niin Orto Botanicossa kyllä kannattaa viettää hiukan aikaa ehkä muuten kiireisen aikataulun välissä ja antaa aistien kokea rauhallisempia virikkeitä ja sielunkin levätä.
puutarhat on eri maissa kivoja käyntikohteita. Niin näyttää olevan tuokin.
Sari, aivan. Yleensä aina käydään kun tulee vastaan.
Tuo Orto Botanico näyttää tosiaan erittäin hienolta. Ilman muuta tulisi käytyä, jos tuolla päin tulee käytyä. Enpä olekaan vastaavaa kasvitieteellistä puutarhaa nähnyt, todella ainutlaatuinen. Tuo opastettu kierroskin kuulostaisi kiinnostavalta.
Mikko, emme ole vissiin koskaan ottaneet opastettua kierrosta näissä puutarhoissa. Ehkä pitäisi 🙂